Hakutulokset

Ennen luin joka päivä, nykyään en ollenkaan.

Mua kiinnostais jonkunlainen näkökulma sille että milllon tuo vaihe loppuu? Luen usein ajankuluksi hömppäartikkeleita ja "tilastoja" tyypillisistä parisuhteista ja niistä jää aina tosi masentava vaikutelma.

On tottakai vakuutukset, eri asia mitä ne korvaa. Ei noita kalliita operaatioita tietenkään välttämättä tule kaikille mutta myös niihin pitää varautua, esim just tuo hammasoperointi on semmonen että jos sattuu olemaan hammaskivitaipumusta niin joko maksat lähes vuosittain sen parisataa euroa tai...

Riippuu menoista niinku muut jo sano mutta vielä yks asia mikä kannattaa ottaa huomioon on lääkäriin pääsy. Jos ei oo autoa voi olla tosi hankalaa suunnistaa eläinlääkäriin, hätätilanne ku voi sattua millon vaan ja se päivystävä lääkäri ei aina oo se lähimmäinen. Kissan saa kyllä halutessaan...

Käytän toppahousuja vaan töissä enkä mielellään sielläkään ennenku on oikeesti kylmä, epämukavat. Nyt -5 asteessa tarkenee hyvin sukkahousut+työhousut, jossain -10 asteen jälkeen saattasin harkita toppahousuja. Kevyemmässä ulkoilussa tulee tottakai herkemmin kylmä, varsinki jos seisoskelee...

Leevien joululaulut on ainoita joita suostun kuuntelemaan enkä mielellään liian usein niitäkään.

Valikoiva puhumattomuus, kuuluu muistaakseni ahdistuneisuushäiriöihin ja käytännössä tarkottaa sitä että normaalisti puhekykynen ihminen ei tietyissä tilanteissa pystykään puhumaan. Ilmeisesti on tyypillisesti vähän "lastentauti" mutta joillaki jää aikuisiälle :'D

Estynyt persoonallisuus, pakko-oireinen häiriö, toistuva masennus, selektiivinen mutismi

Sama ongelma. Ehdin aina iloita siitä ettei tarvi miettiä isänpäiviä kun ei oo isää ja sit muistan että pappaa pitäis kuitenki onnitella, en osaa.

Mun perusilme on niin juro että näytän lähes poikkeuksetta vihaiselta, jos yritän näyttää iloiselta näytän lähinnä tympääntyneeltä. Tää naama yhdistettynä kömpelöön sosiaaliseen olemukseen saa ihmiset luulemaan että oon aina kiukkuinen tai pahantahtoinen. Ennen vihasin myös kyhmyä nenässä ja...

Yhdysvallat.

Tiedän että "oikea" tyyli on rullan yli mutta näin joskus sen kuvan missä sen paperin alla oli hämähäkki, laitan aina suosiolla väärinpäin.

Sivustaseuranneena lisään vielä ettei niitä työtarjouksia tolla alalla satele edes niille korkeakoulun käyneille. Toki riippuu varmaan siitä mihin suuntautuu ja kuinka jaksaa verkostoitua mutta jos työpaikan haluaa niin ei se paras valinta.

Muuttaminen on vähän perseestä mutta muuttosiivous on ihanaa D:

Ei kannata liikaa miettiä sitä kipua, veikkaan että moni luulee sitä paljon pahemmaksi ku mitä se todellisuudessa on. Toisaalta mun kaikki tatuoinnit on toistaseks kivuttomissa paikoissa eli en oo asiantuntija :'D mutta tatuointikipu on siitä hyvä että se loppuu heti ku neula ei koske ihoon...

En oo suunnitellu kovin pitkälle mutta seuraavaksi haluaisin peittää vanhan kuvan selässä, päällimmäinen idea olis musta lammas. Jossain kohtaa tulee lepakko ja sammakko ja/tai rupikonna mutta paikat on vielä mietinnässä. Sit haluan tottakai täyttää hihan ku nyt siinä on vaan kaks isohkoa kuvaa...

Mummolta joskus tarttu mulle tuo tapa mutta nykyään en jaksa, tuskin ketään mun lappuset kiinnostaa. Vanhassa asunnossa naapurikyylä ois varmaan saattanutki viedä mennessään, silloin vielä revin :'D

Oon rekrykoulutuksessa, en oikeen tienny mikä tuohon sopii ku varsinaisesti en opiskele mutta työsopimustakaan ei oo virallisesti taskussa, laitoin että etsin töitä.

Ton tyyppisille oireille on niin monta mahdollista syytä ettei se aina yhdellä käynnillä selviä, adhd:n ja kehitysvamman väliin mahtuu aika monta mahdollista tilannetta. Mulla on tosi paljon samantyylisiä oireita ku mun adhd -kumppanilla vaikka mulla ei oo mitään oppimisvaikeutta...

Mä oisin voinu ottaa sen kuolleen