Hakutulokset

Mulla oli sama essitalon kanssa. On toiminu hyvin, vaikka syönkin sitä jo maksimi annoksella.

Samaistun tähän niin paljon. Itellä jos masennus on yhtään pahempana päällä niin en saa just aikaseks esim. vasata viesteihin ja se alkaa ahistaa ja syntyy just tollanen lumipalloefekti. En kyllä tiiä mikä tän sun kaveris keissi oli, mut hyvä jos kaikki on taas kunnossa!

Tommosesta heikotuksesta, paniikista, ahdistuksesta ja kuolemanpelosta tulee mieleen vaan paniikkikohtaus. Ootko varmma ettei se ollu joku tosi paha paniikki/ahdistuskohtaus?

Jahka amiksesta valmistun niin meen eka varmaan töihin ja jossain kohti opiskelen lisää kunhan keksin mitä haluun opiskella.

Eiii kuolin. No epähän tarvii jännittää. :D

Psyka kuulostaa tosi mielenkiintoselta aineelta. Toivotaan ettei se ope paljastu ihan karseeks.

Kaksonen oon. En kyllä tiiä horoskoopeista yhtään mitään.

Jee nälkäpeliä pitkästä aikaa! Mukana ollaan!

Kiitos samoin <3

Lääkkeitten kanssa on ärsyttävä säätää. Itellä on lääkkeet vaihtunu ja tällä hetkellä syön kahta eri mielialalääkettä ja niitten annoskokoja yritetään säätää kohilleen tässä kevään aikana.

Ei mitään tietoo, se on heitelly tänään normaalista ehkä vähän ylöspäin ja sit taas alemmas.

Tsempit täältäkin! <3

Kyllä mä sen tiedän, mietin vaan et miks se haittaa sua niin paljon.

Mietin tässä lähinnä azgedaa. Hän avautu tässä keskustelussa ja ehkä halus neuvoja tai toisten näkökulmia asiaan, mut koko kesu on täyttyny nyt turhanpäiväsestä kinaamisesta.

Mikä siinä iän kysymisessä on niin kauheeta? Mietin vaan kun en oo ennen kuullu et se ketään haittaa.

Anteeks kun puutun, mut meinasitteko vielä kauankin kinata? Mietin kun ootte lähteneet täysille sivuraiteille siitä alkuperäsestä syystä.

Siis mikä ihmeen show täällä on? No kuitenkin sanoisin azgedalle et ehkä puhuminen vois auttaa? Sen jälkeen sua ei ehkä ahdistais niin paljoo? Tosin en oo todellakaan mikään mestari ihmissuhde asioissa, mut itteeni auttaa aina se kun saan puhuttua asiat selviks.

Hmmm no mieluiten itken yksin tai äidin seurassa. Ennen oon ainakin hävennyt itkemistä aika paljonkin, mut enää en taida tai en ainakaan niin paljoa.

Tollasessa luokassa ei oo kyllä yhtää kiva olla. Ite ainakin vaan ahdistun jos on kauhee riehuminen koko ajan päällä.

En ymmärrä miten opettajat oikeesti ees jaksaa tollasta. Musta ei olis ikinä opettajaks. Toivottavasti teiän luokkalaiset oppis olemaan hiljaa, ei tarvii sentään toisten puheen päälle pälpättää. Voihan se toki myös olla että tällä opettajalla oli jotain muitakin murheita jonka takia näytti niin...