Hakutulokset

Kylmä ja särkylääke auttoi sen verran, että nyt pää liikkuu jo vähän toisellekin puolelle. Tota lämmintä pitää kans vielä kokeilla. Toivottavasti paranisi itsestään, ettei lääkäriin tarvis mennä. Huomisaamu vähän kyllä jännittää, kun muut menee jo aikasin töihin tai kouluun.

Se on kyllä välillä häiritsevää, kun ei oo ihan varma tunteista. Mulla yleensä meni niin, että välillä tykkäsin jostain tosi paljon ja sit välillä tunteita ei ollut melkeen yhtään sitä ihmistä kohtaan. D:

Oon sitten onnistunut venäyttään mun niskan oikeen puolen ja nukkunut jossain oudossa asennossa. En meinaa päästä edes ylös sängystä. Kylmägeeli ja kylmä ylipäätään auttoi vähän, mutta välillä tulee sellaisia kipuja, että en pysty hengittään. Äsken kun kävelin vessasta takas mun huoneeseen tuli...

Oon viimeks kolme vuotta sitten ollu ihastunut yhteen mun entiseen luokkalaiseen ja sen jälkeen on ollu vaan sellaisia vähän aikaa kestäneitä julkkisihatuksia. Nyt kuitenkin oon (tosin vaan somen perusteella) ehkä vähän ihastunut yhteen ihmiseen ja tää on erittäin (tai ainakin vähän)...

Hyi! Toi, että lähti vielä seuraamaan ja varmasti myös tajusi, että oot ihan liian nuori tollaselle keski-ikäselle. D: Onneks jätti sut lopulta rauhaan. En vaan ymmärrä miten ihmiset vieläkin on tollasia, eikö ne oikeesti ymmärrä, että toi ei oo ok...

@Haamukaapu @persikkapyllykkä @Freya Okei, kiitos paljon! Laitan siis ensin sähköpostia ja soitan sitten myöhemmin. (:

Pitäisi siis työssäoppipaikkaa etsiä. Kävin kirjastossa, mutta johtaja ei ollut paikalla. Sain kuitenkin puhelinnumeron ja sähköpostin. Vihaan kaikkia virallisia puheluita, mutta kumpikohan ois tässä tilanteessa järkevämpää soittaa vai laittaa sähköpostia?

Silloin, kun olin yläasteella ja lukiossa olin kans sellasessa porukassa, mutta oli kyllä usein ulkopuolinen olo. Vapaa-ajalla harvoin näin ketään, joten tiedän tunteen. :/

Toivottavasti saat tohon jotain apua tai muutenkin olo helpottaisi, kun pääset puhumaan. <3 Mun kyllä pitäis opetella siihen, että teen pienissä osissa tehtäviä, koska se saattais helpottaa siihen väsymykseen, koska yleensä teen niitä liian harvoin ja sitten kerralla liian paljon ja se ei oo...

Toi on kyllä ikävää, kun joidenkin seurassa on yksinäistä. Mulla oli pari vuotta sitten muutama kaveri joiden seurassa oli lähes aina yksinäistä, kun mentiin eri kouluihin, niin yhteydenpitokin sitten jäi.

Iso tsemppihali <3<3 Mullakin oli vähän vaikeuksia valita joihinkin kohtiin vastaus, kun vaihtoehdot oli vähän oudot.

Joo noihin joihinkin oli kyllä vaikee valita noista vaihtoehdoista. :/ Mä en oo aiemmin tehnyt, mutta luultavasti aika sama tulos olis kans tullut vuosi tai kakskin taaksepäin. Yksinäisyys on kyllä semmonen asia josta ei vieläkään puhuta tarpeeks. Enemmän oon kuullut, kun puhutaan vanhusten...

Tykkään tehdä välillä kaikkia testejä ja tällä kertaa löyty tällänen. En tiennyt, että yksinäisyyttäkin voidaan tälleen mitata. Oma tulos oli 83 ja kuulostaa ihan järkevältä enkä sinänsä yllättynyt. Nyt pitää taas toivoo, että linkki toimii...

Niinpä! Heti vaan puhutaan päälle, kun on saanut puolet lauseesta sanottua. Äitikin vaan oletti, että myöhästyin, koska olin laiska tai mua ei kiinnostanut mennä sinne...

Samaistun niin paljon. Mullakin on niin paljon tekemättömiä juttuja, että hävettää. Kaikki ne tehtävät on niin pitkiä, että väsyn jo alle puolessa välissä yhtä tehtävää. Elättelen toiveita siitä, että saisin ens viikolla jotain aikaseks, mutta ens viikon jaksamista ja olotiloja on mahdoton...

Ihanaa, että kohtalon tovereita löytyy, tai no "ihanaa", eihän tätä kenellekään muulle toivoisi. Ja joo en tajua miten äiti ei ajatellut yhtään sitä mitä sanoi, koska viimeistään siitä meni mun päivä pilalle, kun olin vielä alunperin kertomassa hänelle enemmän koko jutusta. Toivottavasti tajuaa...

Niinpä! Pappa olisi varmasti oikeasti paljon mukavampi tyyppi jos se välillä ajattelisi vähän enemmän mitä sanoo ja yrittäisi ymmärtää muitakin ihmisiä kun vaan itseään. Mummi on kyllä sellainen ihminen jota arvostan tosi paljon, se on kokenut elämässään niin paljon ikäviä asioita ja silti...

Ne oli jo ihan sen kierroksen lopulla, kun löysin ne, mutta onneks se kirjasto oli jo mulle tuttu niin en ois esittelykierrosta tarvinnutkaan. Sain kuitenkin lainattua kirjan ja uusittua kirjastokortin. Pyörin siellä jonkun 1.5h koska oon tosi huono päättämään asioita niin oli vähän vaikeuksia...

Lainasin kirjan ja uusin mun kirjastokortin. Kerroin äitille äsken, että myöhästyin sieltä 7 min. No mutta onneks on ymmärtäväinen äiti jolta saa kuulla olevansa toivoton ennenkun on edes ehtinyt kertoa miksi myöhästyin. Ja sit se suuttuu, kun en halua puhua sille, kun sen reaktio on aina toi.

Niin on! Se ei auta mitään, kun sitten joutuu ihan paniikissa juokseen, että ei myöhästyis ja nyt sitten oon ihan pihalla täällä. :D: