Hakutulokset

Mikäs on tilanne nyt? Ja ei osastolle hakeutuminen oo mikään iso juttu ulkopuolelta katsoen, vaikka se ensimmäisillä kerroilla siltä tuntuukin. Terveisin psykiatristen osastojen kanta-asiakas :)

Nuo kauniit linnut on hyvä vertailukohta :D ei vaan kiinnosta samalla tavalla kuin miehet :)

Ja yllätys, luin myös: Carl Boyer: Tieteiden kuningatar osa II

Tärkeintä on että saat purkaa tilannetta jonkun kanssa, joko lähipiirin tai ammattilaisen kanssa. Hienoa olis tietysti, että ihmiset joutuis vastuuseen asiattomasta käytöksestä, mutta en ole perillä siitä, toteutuuko se oikeasti nyky-Suomessa :/

Laihdutus pitäis kieltää lailla silloin kun tavoitteet on vaan ulkonäön parantamisessa. Helsingissä Mannerheimintien varressa on Laihduttamo-niminen liiketila, on niin monta kertaa tehny mieli vaikka rikkomaan sen ikkunat (puhtaasti ajatuksen tasolla) ihan vaan koska vihaan tän maailman...

Kannattaa miettiä, mitä saat tosta ihmissuhteesta, tai että mitä tää toinen osapuoli on valmis siun takia tekemään. Niinpä, ei mitään. Joten miksi siun pitäis tuhlata aikaasi tollaseen tyyppiin? Estät vaan ja koitat käsitellä asian ittes kanssa.

Mielestäni se on yhteiskunnallisen kehityksen kannalta todella tärkeää miettiä vaikka rikollisten taustoja. Jos vaan todetaan, että ihan sama määrätään kaikille vaan kuolemantuomio, niin se ei oo kovin rakentava lähestymistapa rikollisuuden estämiseen. Eriarvoisuuskehityksen pysäyttäminen sen...

Kuulostaa ihanalta, melkein toivoisin että yks tyyppi ois miulle tollanen :D

Suomi on rakas äidinkieleni, englantia osaan sillä tavalla että akateemiset tekstit on melko helppoja ymmärtää (kaunokirjallisuus yms. onkin sitten eri juttu), ruotsi on ruosteessa mutta varmaan mieleen palautettavissa, saksaa ymmärrän jonkin verran, venäjää osaan kirjoittaa ja lukea (esim...

Ihan siksi, että sinne voi lähettää käsitöitään. Toki jos tiedät paremman järjestön niin vaihdan sitten siihen.

Oon ite saanut 2/3 vuodessa tehtyä pari kolmiohuivia, kahdet lapaset ja viidet sukat, jotka lähetin punaiselle ristille :) käsillä tekeminen on kivaa tietysti myös itselle, mutta sekin on huojentavaa kun voi lähettää niitä muualle kuin oman kaapin täytteeksi :D

En osaa vastata, koska konteksti puuttuu. Jos mietin omaa tulevaa työelämääni, niin asiantuntijaroolissa vähäpukeisuus tuntuisi kyllä jotenkin oudolta, varmaan senkin takia kun alani on ainakin yliopistomaailmassa miesvaltainen. En tosin itse koskaan pukeudu paljastavasti, jos marimekon lyhyttä...

Suosittelen sanomaan sille psykologille, että siun on helpompi vastata konkreettisempiin kysymyksiin. Jos psykologi on ammattitaitoinen, hän on vaan tyytyväinen, että kerrot tuollaisen asian. Ja kaikissa muissakin tilanteissa, sano sille psykologille miltä siusta tuntuu, se on sen koko...

Ihan sama ongelma on vaikka sijaisperheiden kohdalla. Samalla on ihan hirveä pula sijaisperheistä, mutta kriteerit on sellaiset, että sijaisperheeksi käy käytännössä vain ihanteellinen ydinperhe. En auta jos ei apu kelpaa :/

Sanoisin, että ongelma johtuu siitä, että apua tarvitsevia on auttajiin nähden liikaa. Olisin tänä vuonna täyttänyt sen verran vuosia, että oisin aiemmin voinut hakea vapaaehtoiseksi sekasin-chattiin, mutta sitten tulikin 25 vuoden raja. Voitte arvata vitutukseni sekä teidän avuntarvitsijoiden...

Näen jo kysymyksistä että minimipistemäärä tulee :D

Matikan opiskelija lukee tylsästi matikan historiasta xD mutta eilen sain luettua: Carl Boyer: Tieteiden kuningatar osa I

Minä olen ainakin sukkasandaalisankari ja ylpeä siitä! :D

Okei, tulkitsin väärin kun kirjoitit totta tuokin kai, ajattelin, että kyseenalaistit väitteeni. Totta kai siulla on vapaus toimia juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu.

Aika vaikea on lukujen perusteella kääntää asia toisinpäin, i'm sorry