Voi ei tää taas lol:
Nää tietyt biisut saa mut muistelee kaikkee ja jotenki aaaa eih en kestä, mua hajottaa se että oon aina kärsiny tästä samasta asiasta. Niiku esim nää saa mut miettii yläasteen aikaista minääni ja emt jotenki tosi semmonen outo olo. En tajuu miten vieläkin oon tämmönen epävarma ihan yhtä paljon ku teininäki. Wut oikeesti. Ahaha oon iha ihme tilas mut pelkästään lady gagan kuuntelu saa mut johonki ihme fiiliksiin koska you know se on bi ja siis kaikki tämmöset saa mut tavallaan itsevarmemmaks koska niiku ei se voi nii paha asia olla se bisseys jos nääki eräät on bissei. Bi icons. Olaki 🥰 ja Domo 🤩 huuutista. Nää auttaa mun sisäistettyyn bifobiaan salee. Tai mitä epävarmuutta se nyt onkaa. Lol ajatella jos toi ois ainut asia josta oon epävarma ihastusten suhteen mut bro oon epävarma kaikesta muustakin. Nyt must tuntuu et ehkä piitun ja anun takii tää bisseyskin tuntuu nyt niin asdfghkll äääääääää mutta kyllähän kaikki muukin on ihan asdfghkkl äääää. Ei pelkästään ihastusten sukupuoli vaan ihastusten ikä ja kaikki muukin. Yleensäkin kaikki mussa on ihan asdfghjkl. Siis tää on niin sitä tasoo et at this point mietin vaa ala- ja yläasteaikoja ja jotenki vaa ahistun siitä kaikesta mitä sillonki tunsin. Tää on pitkälti ollu tämmöstä samanlaista aina. En tiiä oonko ikinä ollu itsevarma for real. Siis actually sukellan vaa niihi muistoihin ja kelaan niit opeihastuksii ja se fakta et oon päässy yläasteelt 2014 nii ei hitto, siit on niin kauan ja oon täl hetkel täs tilanteessa. Siis mun itsevarmuus ei oo lisääntyny. Melkeen vois sanoo et teininä oli helpompaa ku nyt. Siis mun aivot ei vaa tajuu et tää on oikeesti näin. Jos joku ois sanonu sille 12-vuotiaalle qualitymonkeylle et bro 11 vuoden päästä tilanne on tämä ni voi luoja. Ahahaha se 12-vuotias minä joka mietti onko bi (ja vielä bb:n takii) voi tsiisus jos se ois tienny sillon, et en vielä tässä vaiheessakaan oo ok yhtään minkään asian kanssa ni voi yhen kerran nyt oikeest???? Niiku häh. Siis. Eiks sen pitäs mennä just toisinpäin? Eiks ajan myötä pitäs itsevarmuus parantua? Päinvastoin must tuntuu et tää ei ollu mulle sillon niin paha juttu ku nyt. Vaikka toisaalta se on kyllä totta, että yläasteel en tainnu uskaltaa sanoo yhellekään kaverille että saatan olla bi, niiku en yhtään kellekään, Koska pelkäsin niin paljon sitä et ne pitää mua ällöttävänä tai jotain? Nyt sentään about kaikki mun kaverit tietää eikä se oo silleen ongelma mut silti mun ajatukset on jotenki solmus?? About kaiken suhteen.
Ku nyt tuli puheeks ni oon muute aika varma että kaikki mun veljet tietää myös että tykkään tytöistä. Siis oon sanonu (tai pelattiin sellast jtn juomapelii) että oon ollu ihastunu samaan sukupuoleen, ja muistaakseni kaikki mun veljet oli siinä paikalla. Sitä en tiedä oliks ne liian kännissä muistaakseen, mut oon aika varma et ne tietää tai muistaa sen, tai vaik ei muistaisi ni ei ne siitä kyl mitää varmaa välitä. Nuorin isoveli sano kerran (tosin kännis) et "tulkoo vaikka minkälaista äijää tai muijaa" 🤔😳 siis puhu mun jostai mahdollisist kumppaneist XD vanhemmista ei sitten oo käryy mut kai ne nyt aavistaa??
Jotenki vaan vituttaa se kun oisin kuitenkin halunnu olla hetero. Enkä muutenkaan haluis et tää leimaa mua. Tuntuu vaa niiku kaikki nää asiat leimais mua ja emt välil vaa tunnen itteni iha vieraaks itelleni. En tajuu mist seki johtuu. HUOH. Emt tai niiku en haluu olla erilainen. En haluu et ihmiset luulee et oon jotenki outo näiden kaikkien asioiden takii. Tai no ihan sama kai.
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
outo olo. Oon ihan sekasin. Siis kaikesta. Enkä tiiä miks. En tiiä en tiiä en tiiä. En vaa pysty keskittymään mihinkään.
Mut siis niiku just tää on nii rasittavaa mä en tajuu miks suuntautumine on joku juttu, tai ärsyttää et sitä ajatellaa jonai ominaisuutena tai miks se ihastuksen sukupuoli ei voi olla samanlainen suht merkityksetön juttu ku vaikka ihastuksen ihonväri. Tarkotan vaa sitä et eihän kukaan voi tietää esim sitäkään et minkä väriseen ihmiseen ihastuu seuraavaks, must kannattais ajatella samalla tavalla sukupuolesta ja iästä. En osaa siis selittää tätä mut must suuntautumine ei pitäs olla tämmönen ominaisuus vaa se pitäs ajatella samalla tavalla että kuka tahansa voi ihastuu kehen tahansa. Voihan ihminen rakastua vaikka aina omanikäsiinsä mut sit yhtäkkiä rakastuuki 30 vuotta vanhempaan, ni miksei sukupuoliki oo samanlainen asia. Miks pitää olla jotain random kategorioita. Miksei voi olla esim niin et ihminen ihastuu vaik yhtäkkiä ihan yllättäen samaan sukupuoleen mut et se ei silti tee siitä mitään, ei heteroo homoo eikä mitään muutakaan. Miks tää on näin iso juttu. Siis miks mä oon joutunu miettii jo pikkulapsena et voi ei tää on outoo et tykkään tytöstä, oonko lesbo. Ja siis olin oikeesti tosi nuori sillon. Olin varmaan alle 10v. Jotenki outoa ajatella ku mun veljentytär on nyt 10 ja on hulluu aatella et seki vois ajatella samal taval ku mä sillon about sen ikäsenä. Sillee mitä hittoo miks lapset ajattelee tämmöstä. Eikä tarvis kyllä kenenkään muunkaan ajatella, ei edes aikuisten. Ei tarvis välittää oikeesti. Ja miten ihmeessä mun kaveritki sillon oli et yäk. En ymmärrä miten pikkulapset voi olla tolleen :D no tietty lapset oppii sen ympäristöstä. Mut niiku oikeest ihan pahaa tekee. Super outoo että homous on maailman luonnollisin asia, mut silti ihmiset on niin pirun homofobisia.
Emmä tiiä toisaalta labelit on ihan ok, koska oon comfortable bi-labelin kanssa.. tai no siis nimenomaan en oo, toisaalta :Dd mut niiku emt? Se kuvaa mua? Mut en tykkää silti siit etten oo normaali hetero? Näköjään?????????
Yritän olla tekemättä asiasta ongelmaa lol D:::::::::: rääh onneks voin popittaa tuuren hetero-kappaletta xDDDD
