Muu huvittaa hieman, kun lapset leuhkii harrastuksillaan tiktokissa :D

[haituvainen]

esimerkkinä vaikka video, jonka näin eilen for you -osiossa. siinä luki jotain, että "ai sun harrastus maksaa paljon? tässä mun" ja kyseisen tekstin jälkeen siinä oli kaikkia ratsastukseen liittyviä kamoja hintoineen päivineen. esim. kuva kypärästä ja 50€, kuva satulasta ja 1000€ yms.
en vaan tajua miks pitää kilpailla sillä, kenellä on kallein harrastus (ja vielä kun hyvin todennäkösesti niiden lasten vanhemmat maksaa harrastukset). mitä hienoa siinä on, että harrastus on kallis? kuitenki harrastuksissa on tärkeintä nimenomaan se, että niistä nauttii, eikä että minkä hintasia ne on. ei kalliimpi harrastus oo yhtään sen parempi ku halpa.

 

[Poistettukäyttäjänimi27]

niinpä

 

[KäveleväNakki]

Muuta ei tiktok lapsilta voiskaan odottaa, toisaalta moni on nykyään tuollasia ilman mitään platformia missä leuhkia niillä.

 

[Taivaansini]

Musta on kyllä surullista, kun ratsastus on vain etuoikeutettujen laji. Moni tyttö haluaisi aloittaa ratsastuksen, mutta niiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa sitä. Sitten ne tytöt saattaa jäädä kaveriporukassa ulkopuolelle, kun muut tytöt puhuvat vain ratsastuksesta ja hevosista ja kysyvät ihmeissään siltä yhdeltä tytöltä, että "Mikset sä harrasta ratsastusta?". :/

(Ei siis ole omakohtaisia kokemuksia, mutta havaintoja kyllä)

 

[Poistettukäyttäjänimi502]

Muuta ei tiktok lapsilta voiskaan odottaa, toisaalta moni on nykyään tuollasia ilman mitään platformia missä leuhkia niillä.

joo kyllä tää ilmiö on olemassa myös tiktokin ulkopuolella. :D mä muistan miten irc-galleriassa oli ihan sama meno kun oltiin siellä 8-10v. ja ihan koulussakin, yksi luokkakaveri jaksoi aina leveillä siitä että heillä on kalliita koiria ja isillä urheiluauto!!

 

[Poistettukäyttäjänimi502]

Musta on kyllä surullista, kun ratsastus on vain etuoikeutettujen laji. Moni tyttö haluaisi aloittaa ratsastuksen, mutta niiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa sitä. Sitten ne tytöt saattaa jäädä kaveriporukassa ulkopuolelle, kun muut tytöt puhuvat vain ratsastuksesta ja hevosista ja kysyvät ihmeissään siltä yhdeltä tytöltä, että "Mikset sä harrasta ratsastusta?". :/

(Ei siis ole omakohtaisia kokemuksia, mutta havaintoja kyllä)

tää varmaan johtuu yksinkertaisesti siitä, että ne kaikki varusteet on niin hiton kalliita, samoin tallimaksut ja sen hevosen pitäminen elossa. mun tädilläni on talli ja vaikka on hyväpalkkaisessa duunissa niin kaikki rahat menee niihin hevosiin. monelle tallillehan pääsee kyllä vaikka hoitamaan hevosia ja sitä kautta voi saada silloin tällöin jopa ratsastaa ilmaiseksi.

 

[Mursuilijaa]

Tää!!
Miksi? Oikeasti harrastus, vaikka se olisi esimerkiksi lukeminen ja kaikki kirjat lainaisi kirjastosta, on mun mielestä yksi todella hyvä harrastus muiden joukossa! D:
Oon myös sitä mieltä, että riittää kunhan tykkää siitä mitä tekee. Esimerkiksi itse nautin juurikin tuosta lukemisesta, vaikken enään sille aikaa löydäkään :3

 

[irwikissa]

Musta on kyllä surullista, kun ratsastus on vain etuoikeutettujen laji. Moni tyttö haluaisi aloittaa ratsastuksen, mutta niiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa sitä. Sitten ne tytöt saattaa jäädä kaveriporukassa ulkopuolelle, kun muut tytöt puhuvat vain ratsastuksesta ja hevosista ja kysyvät ihmeissään siltä yhdeltä tytöltä, että "Mikset sä harrasta ratsastusta?". :/

(Ei siis ole omakohtaisia kokemuksia, mutta havaintoja kyllä)

Mulla on valitettavasti ihan omakohtaista kokemusta siitä että olin porukan ainoa joka ei ratsastanut ja olin aina vähän outsider jo muutenkin

 

[Taivaansini]

Mulla on valitettavasti ihan omakohtaista kokemusta siitä että olin porukan ainoa joka ei ratsastanut ja olin aina vähän outsider jo muutenkin

Joo, itse olen just huomannut, että joillekin käy noin. Tai en ihan täysin vaan kommenttini oli yhdistelmä erinäisiä huomioita ja päätelmiä. Esim. en oikeesti tiiä ketään, jolle olis noin käynyt, mutta kun ala-asteella mä vietin koulussa aikaa semmosen isomman kaveriporukan kanssa, josta puolet harrasti ratsastuksesta ja kun ne puhu siitä niin me muut saatettiin mennä pois, koska meillä ei ollut mitään puhuttavaa siitä.

Ja lähes sama homma yläasteella, ku oon ollut ruokailussa kahen heppatytön ja yhen ei-heppatytön kaa niin siinäpä ollaan sit oltu vaan hiljaa ja kuunneltu. Ja kerran oli yks toinen nettikaveri, joka harrasti ratsastusta ja kysy mun toiselta kaverilta, et miks se ei harrasta ratsastusta ja kannattaa kokeilla yms. johon kaveri vastas, että se on tosi kallis harrastus, eikä oo varaa. Myöskin mun yks pikkusisko halus yhessä kohtaa harrastaa ratsastusta(varmaan haluaa vähän vieläkin) mutta raha ei riitä, kun meitä kuitenkin on perheessä kuus lasta. Ja sen mun pikkusiskon kaveri on taas täynnä, yllätys yllätys, heppatyttöjä.

Eli en siis ite oo niinkään kokenut olevani ulkopuolinen, kun en oo ollut ainut, joka ei harrasta ratsastusta, mutta tiedän, että monet heppatytöt puhuu tosi paljon hevosista ja ratsastamisesta ja ainoana ei-heppatyttönä se olisi varmasti rankkaa, etenkin jos haluaisi ratsastaa harrastusta, mutta ei ole varaa. Eli ei siis täysin tälläistä kokemusta ole, mutta uskon, että tuollainen tilanne on monelle tuttu, toivottavasti ei liian monelle. D:

Niin ja voimia sulle. Onneksi et enää(ainakaan toivottavasti) ole ulkopuolinen. Itekkin oon kokenut ulkopuolisuuden tunnetta, mutta se ei ole liittynyt ratsastukseen vaan ihan muihin asioihin.

 

[irwikissa]

Joo, itse olen just huomannut, että joillekin käy noin. Tai en ihan täysin vaan kommenttini oli yhdistelmä erinäisiä huomioita ja päätelmiä. Esim. en oikeesti tiiä ketään, jolle olis noin käynyt, mutta kun ala-asteella mä vietin koulussa aikaa semmosen isomman kaveriporukan kanssa, josta puolet harrasti ratsastuksesta ja kun ne puhu siitä niin me muut saatettiin mennä pois, koska meillä ei ollut mitään puhuttavaa siitä.

Ja lähes sama homma yläasteella, ku oon ollut ruokailussa kahen heppatytön ja yhen ei-heppatytön kaa niin siinäpä ollaan sit oltu vaan hiljaa ja kuunneltu. Ja kerran oli yks toinen nettikaveri, joka harrasti ratsastusta ja kysy mun toiselta kaverilta, et miks se ei harrasta ratsastusta ja kannattaa kokeilla yms. johon kaveri vastas, että se on tosi kallis harrastus, eikä oo varaa. Myöskin mun yks pikkusisko halus yhessä kohtaa harrastaa ratsastusta(varmaan haluaa vähän vieläkin) mutta raha ei riitä, kun meitä kuitenkin on perheessä kuus lasta. Ja sen mun pikkusiskon kaveri on taas täynnä, yllätys yllätys, heppatyttöjä.

Eli en siis ite oo niinkään kokenut olevani ulkopuolinen, kun en oo ollut ainut, joka ei harrasta ratsastusta, mutta tiedän, että monet heppatytöt puhuu tosi paljon hevosista ja ratsastamisesta ja ainoana ei-heppatyttönä se olisi varmasti rankkaa, etenkin jos haluaisi ratsastaa harrastusta, mutta ei ole varaa. Eli ei siis täysin tälläistä kokemusta ole, mutta uskon, että tuollainen tilanne on monelle tuttu, toivottavasti ei liian monelle. D:

Niin ja voimia sulle. Onneksi et enää(ainakaan toivottavasti) ole ulkopuolinen. Itekkin oon kokenut ulkopuolisuuden tunnetta, mutta se ei ole liittynyt ratsastukseen vaan ihan muihin asioihin.

No siis olen aina vähän se outsider mutta en tiedä onko vaan päänsisäistä

 

[Taivaansini]

No siis olen aina vähän se outsider mutta en tiedä onko vaan päänsisäistä

Niin olen usein minäkin ollut... Nyt en onneks oo, tai en tunne olevani, mutta silleen varmaan kyllä tietyllä tapaa oon, kun oon tyyliin ainut meidän luokasta, joka ei tunne sieltä ketään, mut toisaalta mua huomioidaan paljon enemmäm, kuin ylä- ja ala-asteella, tai lukiossa, jossa suoritan osan opinnoista.

 

[qualitymonkey]

Esimerkiksi itse nautin juurikin tuosta lukemisesta, vaikken enään sille aikaa löydäkään :3

Tää niin perus, must tuntuu että mulla kävi just koulun kanssa niin että yhtäkkiä ei oikein ollut enää aikaa lukea (muuta kun koulukirjoja) ja sit se jäi ja nyt oon ollu monta vuotta silleen että en enää pysty ahistuksen takia lukemaan. Mikä ehkä sit alko siitä kun ei ollu aikaa ja sit ei ollutkaan yhtäkkiä enää tottunu siihen ja se tuntu jotenki vaikeelta ja raskaalt henkisesti. Varsinkin nyt kun on ollu näin kauan lukematta niin tuntuu tosi vaikeelta ja ahistavalt lukee ja en pysty keskittyy mihinkään yms

Mun mielestä on todella todella väärin ja kieroutunutta ettei harrastuksille jää aikaa. Mun mielestä AINA pitäs painottaa sitä että koulu ei saaa viedä niin paljon aikaa ikinä missään vaiheessa, ettei jää aikaa rentoutumiselle, unelle ja harrastuksille. Itse asiassa, koulun työmääriä pitäis alentaa rajusti imo. Kuten mun mielestä ihan töissäkin pitäis vähentää niitä työtunteja, 8h työpäivä 5 kertaa viikossa on liian paljon. Tää on mun mielipide asiasta ja ihmettelen kyl niitä jotka on eri mieltä. En oikeasti tiedä onko kenelläkään terveellistä olla joka päivä (ei nyt ihan joka päivä) kahdeksan tuntia töissä, sitten ku laskee vielä että joillain on pitkä työmatka lisäks. Sitte ihmetellää miks on uniongelmia ja kaikkea, no vittu varmaa siks ettei tolla työtahdilla oikeen ehi edes nukkua ja stressaa ihan helvetisti

 

[Mursuilijaa]

Tää niin perus, must tuntuu että mulla kävi just koulun kanssa niin että yhtäkkiä ei oikein ollut enää aikaa lukea (muuta kun koulukirjoja) ja sit se jäi ja nyt oon ollu monta vuotta silleen että en enää pysty ahistuksen takia lukemaan. Mikä ehkä sit alko siitä kun ei ollu aikaa ja sit ei ollutkaan yhtäkkiä enää tottunu siihen ja se tuntu jotenki vaikeelta ja raskaalt henkisesti. Varsinkin nyt kun on ollu näin kauan lukematta niin tuntuu tosi vaikeelta ja ahistavalt lukee ja en pysty keskittyy mihinkään yms

Mun mielestä on todella todella väärin ja kieroutunutta ettei harrastuksille jää aikaa. Mun mielestä AINA pitäs painottaa sitä että koulu ei saaa viedä niin paljon aikaa ikinä missään vaiheessa, ettei jää aikaa rentoutumiselle, unelle ja harrastuksille. Itse asiassa, koulun työmääriä pitäis alentaa rajusti imo. Kuten mun mielestä ihan töissäkin pitäis vähentää niitä työtunteja, 8h työpäivä 5 kertaa viikossa on liian paljon. Tää on mun mielipide asiasta ja ihmettelen kyl niitä jotka on eri mieltä. En oikeasti tiedä onko kenelläkään terveellistä olla joka päivä (ei nyt ihan joka päivä) kahdeksan tuntia töissä, sitten ku laskee vielä että joillain on pitkä työmatka lisäks. Sitte ihmetellää miks on uniongelmia ja kaikkea, no vittu varmaa siks ettei tolla työtahdilla oikeen ehi edes nukkua ja stressaa ihan helvetisti

Olen samaa mieltä!! Koulu (ja työtkin) vie todella paljon aikaa, eikä enää ole mahdollista harrastaa niinkuin ennen. Ja se on todella harmi.

Mut todella harmi, että ahdistuksen takia et oo enää pystynyt lukemaan :( Toivottavasti joku päivä helpottaisi!

 

[qualitymonkey]

Olen samaa mieltä!! Koulu (ja työtkin) vie todella paljon aikaa, eikä enää ole mahdollista harrastaa niinkuin ennen. Ja se on todella harmi.

Mut todella harmi, että ahdistuksen takia et oo enää pystynyt lukemaan :( Toivottavasti joku päivä helpottaisi!

Joo, nyt kun ei oo lukenu oikee ni sen ehkä vasta huomaa kuinka tärkeetä se mulle oli. Kuitenki hyvä rentoutumiskeinonakin jos se vaan ei ahdistais tällä tavalla.

 

[Mursuilijaa]

Joo, nyt kun ei oo lukenu oikee ni sen ehkä vasta huomaa kuinka tärkeetä se mulle oli. Kuitenki hyvä rentoutumiskeinonakin jos se vaan ei ahdistais tällä tavalla.

Itsekin olen vasta nyt huomannut kuinka rentouttava ja tärkeä asia lukeminen itselleni oli. Varsinkin aina iltaisin, kun sai uppoutua hetkeksi jonkin mielenkiintoisen kirjan pariin!
Toivon todella, että ahdistuksesi helpottaisi!! D: :((

 

[Poistettukäyttäjänimi100]

Musta on kyllä surullista, kun ratsastus on vain etuoikeutettujen laji. Moni tyttö haluaisi aloittaa ratsastuksen, mutta niiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa sitä. Sitten ne tytöt saattaa jäädä kaveriporukassa ulkopuolelle, kun muut tytöt puhuvat vain ratsastuksesta ja hevosista ja kysyvät ihmeissään siltä yhdeltä tytöltä, että "Mikset sä harrasta ratsastusta?". :/

(Ei siis ole omakohtaisia kokemuksia, mutta havaintoja kyllä)

No mulla on just näin