Syvälliset Kertokaas hyviä/huonoja kokemuksia opettajista

Karkinrakastaja

Kokenut
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
122
Reaktioarvo
105
Voin ite kertoo hyvän ja huonon eka tulee hyvä: jotku meiän luokan pojat oli nähny ku mä ja mut tyttöystävä (oon itekki tyttö) pussattii ja ne alko puhuu kovaan äänee et hyi ja en muista mitä kaikkee.. Sit yks opettaja kuuli sen ja piti niille pojille siitä hirveen saarnan että kuka vaa saa tykätä kestä haluaa ja näin

Huono: se opettaja oli hirvee se piti mulle 1-3 luokat ja tulee mieleen heti kerta ku luokas ei ollu minkäälaista työrauhaa ja en oikeen sisäistäny sitä matikan juttuu ja niitä tehtäviä piti saaha tehtyä. Sit se ope tuli mun luoksen ja oli sillee" miten sä oot saanu vasta näin vähä tehtyä muut on jo paljon pitemmällä!! " toi on sinänsä ihan ymmärrettävää mutta olin pienenä tosi herkkä ja oon vieläki ja kun toi ope sano sen nii että varmasti koko luokka kuuli.. Sit melkee itkin siinä ja se yritti väkisin opettaa mua:D

Kertokaa teidän kokemuksia hyviä ja huonoja
 

Xanor

Asiantuntija
Liittynyt
26.2.2021
Viestejä
1,120
Reaktioarvo
886
Voin ite kertoo hyvän ja huonon eka tulee hyvä: jotku meiän luokan pojat oli nähny ku mä ja mut tyttöystävä (oon itekki tyttö) pussattii ja ne alko puhuu kovaan äänee et hyi ja en muista mitä kaikkee.. Sit yks opettaja kuuli sen ja piti niille pojille siitä hirveen saarnan että kuka vaa saa tykätä kestä haluaa ja näin

Huono: se opettaja oli hirvee se piti mulle 1-3 luokat ja tulee mieleen heti kerta ku luokas ei ollu minkäälaista työrauhaa ja en oikeen sisäistäny sitä matikan juttuu ja niitä tehtäviä piti saaha tehtyä. Sit se ope tuli mun luoksen ja oli sillee" miten sä oot saanu vasta näin vähä tehtyä muut on jo paljon pitemmällä!! " toi on sinänsä ihan ymmärrettävää mutta olin pienenä tosi herkkä ja oon vieläki ja kun toi ope sano sen nii että varmasti koko luokka kuuli.. Sit melkee itkin siinä ja se yritti väkisin opettaa mua:D

Kertokaa teidän kokemuksia hyviä ja huonoja
Yks opettaja eristi aina mut johonkin koppiin, jos luokassa riehuttiin. Vaikka siis en ollut tehny mitään -_- Ihan hirveetä paskaa mut joo ainakin sain opiskeltuu rauhas
 

Lalamon

𝓡𝓸𝓸𝓴𝓲𝓮-𝓽𝓪𝓼𝓸𝓷 𝓭𝓲𝓰𝓲𝓶𝓸𝓷
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
2,167
Reaktioarvo
1,511
No ekaks hyvistä opettajista tulee mieleen ne, jotka on hauskoja tarinoita omasta elämästään kertonut ja joilla on ollut hyvä opettamistaktiikka. :D Esimerkiksi yhellä opettajalla oli semmonen hauska tarina, että oli saanut poikalapsen itselleen. Hän päätti antaa poikansa nimeksi Onni (nimi muutettu), koska hän ei ollut ennen opettanut tämännimistä henkilöä. Ja sitten samana vuonna (?) meidän luokalle tuli kaksi uutta poikaa, jotka tietenkin olivat Onneja. :D

Ja huonoista tulee mieleen semmoset, jotka ovat vähätelleet mun murheita, ottaneet mut silmätikuksi, feidanneet tapaamisissa, syyllistäneet koko luokkaa tyhmäksi tai eivät osanneet opettaa. Demissä puhuttiin yhestä tällasesta saarnaajaopesta meidän lukion keskusteluissa. Ihan kiva, kun ennen kyseisessä lukiossa opiskelua saan Demissä kuulla tällasesta opettajasta (oikeen hänen nimensä pyöri keskusteluissa :D), ja monet näistä tarinoista olivat kuitenkin vähintään viisi vuotta vanhoja (aloitin lukion vuonna 2018). Ja kun lukio alko, niin yhä tää sama ope oli siellä opettamassa, ja sama huono maine sillä oli. :D Olin kerran tän kurssil, ja jatkuvasti valitti meitä tyhmiksi ja kuinka ennen älyteknologian kehitystä oppilaat osas vastata kysymyksiin. Sinänsä jännä hänen kommenttinsa, sillä demittäjien mukaan jo "ennen älyteknologian kehittymistä" (moni demittäjistä siis kävi tätä lukioo ennen vuotta 2013, jolloin oletettavasti ei paljoa älypuhelinta käytetty niin kuin nykyään) hän oli tollainen samanlainen saarnaaja. Hän myös sanoi, että aina voi kysyä rohkeesti kysymyksiä, sillä "mikään kysymys ei ole tyhmä". No yks mun tuttu kysy tältä kysymyksii, ja sai vastaukseksi, että tämä olisi pitänyt oppia viime kurssilla ja kato ite kirjasta tehtävään vastaus. :D Kerran mun kurssilla hän koko luokan kesken syyllisti yhtä oppilasta poissaoloista ja ilmoitti samalla kurssin keskeytyneen. Oli kyl varmasti nöyryyttävää oppilaasta tommonen, kun koko luokan kuullen piti tommonen tieto kailottaa. :/

Oho, aika pitkä teksti tuli tästä opesta. :D Mut joo, on mulla muitakin tällä tapauksia ja jopa tästä samasta koulusta, mutta en ainakaan nyt tästä enempää kertoa.
 

Mursuilijaa

*olemassa oleva*
Liittynyt
7.2.2021
Viestejä
1,199
Reaktioarvo
833
Ensimmäisenä tulee mieleen hyvistä opettajista kaikki ne mukavat opettajat, joiden kanssa on ennen tuntia, tai sen jälkeen, ollut kiva jäädä jutustelemaan. Yksi opettajistani myöskin kerran tuli onnittelemaan kunnolla hyvin menneestä esityksestä, halasi oikein koko koulun edessä ::D
Olihan se aikasta mukava tunne! :3

Huonoista tulee ensimmäisenä mieleen opettajani, jolle olen jo valmiiksi kertonut, että minun täytyy lähteä lääkäriin lopputunnista. Hän olisi siis voinut hyvin käydä seuraavan asian jo aiemmin, sillä hyvin tiesi, ettei aine muutenkaan mennyt ihan helpoiten minulla. Päätti kuitenkin aloittaa opetuksen juuri silloin, kun minun piti lähteä :| Olisi ollut monta kymmentä minuuttia aikaa, kun emme tehneet mitään "tähdellistä".
 

Skeletor

Tsemp-tsämp
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
19,967
Reaktioarvo
8,471
Yläkoulun opettaja kertoi, että siellä oli yksi pari kertaa luokalleen jäänyt "jätkä", joka ei oikein tajunnut edes suomentoa saati laskentoa! Ha ha! Kylläpä me naurettiin!
 

haituvainen

Työsuojeluvaltuutettu
Liittynyt
1.4.2021
Viestejä
1,686
Reaktioarvo
1,701
kutosella mua opetti kamala miesope (ja se oli vielä miun oma ope, joten jouduin kärsimään siitä joka päivä). suurin osa lapsista inhoo ja pelkää sitä, kun se on armeijatyylinen. vanhemmiltakin tuli sille aina negatiivista palautetta, mutta ei ottanu kuuleviin korviinsa.
miusta tuntu että olin aina sen silmätikku, johon se oikein tarkotuksella purki sen pahan olonsa.
se oli aina huutamassa ja komentamassa ja haukku oppilaita, käytti jatkuvasti henkistä väkivaltaa.
kerran se nöyryytti mua niin pahasti koko luokan edessä, et sitä en kyllä unohda ikinä.
tää sankari ei koskaan pyytäny anteeks, enkä ymmärrä miten tää paskiainen saa edelleen jatkaa siellä koulussa, vaikka opettajat ja rehtori tietää tilanteen.
miulla oli sellanen tilanne, että a) mielenterveys oli paskana ja b) jouduin jo kotona sietämään iskän vihanhallinta -ja alkoholiongelmia, niin olipa sitten mukavaa, kun siihen päälle vielä koulussa jouduin olemaan varpaillani ja pelkäämään :) tälle narsistiopelle haluisin sanoo sellaset terveiset, että haista sinä vitun pitkä paska. et ansaitse mitään hyvää tässä elämässä, ja sie särjit pienen ihmisen sydämen kerta toisensa jälkeen. en oo koskaan tavannu niin kylmää ja tunteetonta ihmistä ku sinä.

olihan miulla toinenkin ahdistava ope 7. -ja 8. luokilla (erityisesti kasilla hän käyttäyty oudosti). hän oli päälle 50v mies, joka periaatteessa lähenteli mua D: siitä tuli sit poliisijuttukin ja saatiin asia selvitettyy puhumalla, joten kaikki on nyt ok.
mutta vaikka hän ei ollu tarkottanu olla ahdistava ja hän perusteli käytöstään sillä, et oli huolissaan miun voinnista (kun ties mt-ongelmista ja muusta), niin on se silti hieman jääny kaivamaan, miksi hän teki mitä teki. se oli kuitenkin miusta aikalailla selvää flirttiä. tässä nyt muutama esimerkki:
-pussas mua muutaman kerran päälaelle ja halas tiukasti, teki tälleen aina kun itkin
-kehu epäsuorasti kauniiks ja ihanaks
-istu kerran ihan kiinni muhun, kun oltiin välinevarastossa liikkatunnilla
-kosketteli aina miun hartioita
-muutenkin anto oudot vibat itestään, sitä on vaikee selittää et miten... hänessä vaan oli aina jotain outoa D:

miun mt-ongelmia ei otettu tosissaan ennen, kun vaihoin koulua ysille mennessä. oon edelleen tosi katkera niille opettajille, joita ei kiinnostanu miun ongelmat hevonvittuakaan, vaikka miulla oli psykoterapia, diagnoosi, lääkkeet ja kaikki. onneks ysillä siellä uudessa koulussa oli pari opettajaa, hyvinvointiohjaaja, terkkari ja opo, jotka autto miut pääsemään läpi sen vuoden <3 en ois selvinny siitä ilman niitä ihania ihmisiä, ja se oli todellakin kauhein vuos miun elämässä.

pakko nyt antaa erityismaininta äikän opelle - hän oli aina niin symppis ja laitto Wilmassa pitkiä tsemppiviestejä joissa kehu ja muistutti mua siitä, miten vahva ja hieno ihminen oon. hänen sanat lämmittää kyllä mieltä edelleen <3
hän anto armoakin äikässä, kun miun ois pitäny alunperin tehdä lopputyö eli tosi pitkä kirjotelma, mut hän lopulta sano ettei tarviikaan (yritin kyllä monesti, mutta siitä ei vaan tullu mitään, kun olin niin surkeessa kunnossa). tää ope anto miulle ysin, vaikka oikeesti hänen ois pitäny tuon lopputyön takia tiputtaa miun numero kasiin. mut kuulemma olin tehny niin hyvin hommia ja hän ties sen miten tunnollinen ja osaava olin, niin hän huomioi tosi hyvin sen miun uupumisen D:

apua, jaksaakohan kukaan ees lukee tätä :'D eläydyin tähän niin täysillä, että tuli kirjotettuu kaikki mahollinen ylös D:
 
Viimeksi muokattu:

KäveleväNakki

Mysteeri
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
1,882
Reaktioarvo
1,406
Kolmannella luokalla pelkäsin aivan helvetisti mun rättikässän opea, kun aina huuti mulle minkä kerkes ja haukku tyhmäks kun pyysin siltä muka liian paljon apua. Velikin kerto tästä kyseisestä opesta joskus kauhutarinoita, eipä taida kukaan tykätä siitä.
Sitten on mun liikunnan ope, jota kaikki vihaa. Sillä on aina ne tietyt suosikit siinä liikuntaryhmässä, se on kuulemma mollanut monen tyypin ulkonäköä, kysynyt kerran yheltä mun entiseltä kaverilta kesken liikkatunnin että ''vituttaako'' tai jotain sinne päin. Lisäksi on mulle vittuilut tavalla jos toisella, ja pudottaa liikan numeron jos et satu tykkäämään jostain lajista.
 

PinkkiHuppari

Yliajattelija
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
537
Reaktioarvo
510
kutosella mua opetti kamala miesope (ja se oli vielä miun oma ope, joten jouduin kärsimään siitä joka päivä). suurin osa lapsista inhoo ja pelkää sitä, kun se on armeijatyylinen. vanhemmiltakin tuli sille aina negatiivista palautetta, mutta ei ottanu kuuleviin korviinsa.
miusta tuntu että olin aina sen silmätikku, johon se oikein tarkotuksella purki sen pahan olonsa.
se oli aina huutamassa ja komentamassa ja haukku oppilaita, käytti jatkuvasti henkistä väkivaltaa.
kerran se nöyryytti mua niin pahasti koko luokan edessä, et sitä en kyllä unohda ikinä.
tää sankari ei koskaan pyytäny anteeks, enkä ymmärrä miten tää paskiainen saa edelleen jatkaa siellä koulussa, vaikka opettajat ja rehtori tietää tilanteen.
miulla oli sellanen tilanne, että a) mielenterveys oli paskana ja b) jouduin jo kotona sietämään iskän vihanhallinta -ja alkoholiongelmia, niin olipa sitten mukavaa, kun siihen päälle vielä koulussa jouduin olemaan varpaillani ja pelkäämään :) tälle narsistiopelle haluisin sanoo sellaset terveiset, että haista sinä vitun pitkä paska. et ansaitse mitään hyvää tässä elämässä, ja sie särjit pienen ihmisen sydämen kerta toisensa jälkeen. en oo koskaan tavannu niin kylmää ja tunteetonta ihmistä ku sinä.

olihan miulla toinenkin ahdistava ope 7. -ja 8. luokilla (erityisesti kasilla hän käyttäyty oudosti). hän oli päälle 50v mies, joka periaatteessa lähenteli mua D: siitä tuli sit poliisijuttukin ja saatiin asia selvitettyy puhumalla, joten kaikki on nyt ok.
mutta vaikka hän ei ollu tarkottanu olla ahdistava ja hän perusteli käytöstään sillä, et oli huolissaan miun voinnista (kun ties mt-ongelmista ja muusta), niin on se silti hieman jääny kaivamaan, miksi hän teki mitä teki. se oli kuitenkin miusta aikalailla selvää flirttiä. tässä nyt muutama esimerkki:
-pussas mua muutaman kerran päälaelle ja halas tiukasti, teki tälleen aina kun itkin
-kehu epäsuorasti kauniiks ja ihanaks
-istu kerran ihan kiinni muhun, kun oltiin välinevarastossa liikkatunnilla
-kosketteli aina miun hartioita
-muutenkin anto oudot vibat itestään, sitä on vaikee selittää et miten... hänessä vaan oli aina jotain outoa D:

miun mt-ongelmia ei otettu tosissaan ennen, kun vaihoin koulua ysille mennessä. oon edelleen tosi katkera niille opettajille, joita ei kiinnostanu miun ongelmat hevonvittuakaan, vaikka miulla oli psykoterapia, diagnoosi, lääkkeet ja kaikki. onneks ysillä siellä uudessa koulussa oli pari opettajaa, hyvinvointiohjaaja, terkkari ja opo, jotka autto miut pääsemään läpi sen vuoden <3 en ois selvinny siitä ilman niitä ihania ihmisiä, ja se oli todellakin kauhein vuos miun elämässä.

pakko nyt antaa erityismaininta äikän opelle - hän oli aina niin symppis ja laitto Wilmassa pitkiä tsemppiviestejä joissa kehu ja muistutti mua siitä, miten vahva ja hieno ihminen oon. hänen sanat lämmittää kyllä mieltä edelleen <3
hän anto armoakin äikässä, kun miun ois pitäny alunperin tehdä lopputyö eli tosi pitkä kirjotelma, mut hän lopulta sano ettei tarviikaan (yritin kyllä monesti, mutta siitä ei vaan tullu mitään, kun olin niin surkeessa kunnossa). tää ope anto miulle ysin, vaikka oikeesti hänen ois pitäny tuon lopputyön takia tiputtaa miun numero kasiin. mut kuulemma olin tehny niin hyvin hommia ja hän ties sen miten tunnollinen ja osaava olin, niin hän huomioi tosi hyvin sen miun uupumisen D:

apua, jaksaakohan kukaan ees lukee tätä :'D eläydyin tähän niin täysillä, että tuli kirjotettuu kaikki mahollinen ylös D:
Ihan kauheita noi ekat opettajat, vaikka toi toinen oliskin tarkottanu vaan hyvää, niin aika väärä lähestymistapa. Mullakin on hyviä kokemuksia äikän opeista. Ihana toi sun äikän ope. <3
 

PinkkiHuppari

Yliajattelija
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
537
Reaktioarvo
510
Mulla ei oo mitään hirveen pahoja kokemuksia, mutta ala-asteelta oli yllättävän paljon outoja opeja. Yks oli kai ottanut oppilasta rinnuksista kiinni ja nostanut seinälle, mutta tää on vaan huhu ja mitään oikeita todisteita ei oo. Oli se ainakin hetken erotettu/lomalla töistä ja kyllä se aika outo opettaja oikeesti oli.
Kutosluokalla mun luokan opettaja tykkäs nöyryyttää oppilaita ja jos ei osannut esim, matikan tehtävää, niin hän kiertoilmauksilla haukkui suurinpiirtein tyhmäksi. Pelkäsin aina matikan tunteja, koska niissä tehtävät käytiin aina läpi suullisesti koko luokan kuullen.
Yläasteella mun matikan opettaja oli muuten mukava, mutta kerran hän luuli mun piirtäneen pulpettiin ja saarnasi siitä koko luokan kuullen syyllistäen mua eikä kuunnellut, vaikka yritin sanoa, että en ollut siihen mitään piirtänyt.

Ala-asteelta oli myös paljon mukavia opettajia joista näki, että he oikeasti välittivät oppilaista. Ylä-asteelta on kuitenkin jäänyt mieleen äikän opettaja, joka oli tosi ymmärtäväinen ja teki aina kaikkensa, että oppilaat viihtyisi hänen tunneillaan. En ymmärrä, että miksi moni meidän luokkalaisista ei pitänyt hänestä. Toinen oli yks poikien liikunnan opettaja, koska hän oli meillä pari kertaa sijaisena ja molemmilla kerroilla tunnin aihe oli "menkää lenkille, ei tarvi tulla takas" = menkää kotiin. Että sellanen opettaja, kyllä hänestä liikkui vähän kaikenlaisia juoruja, mutta ei niistäkään tiedä mitkä on lopulta totta. Muistelen silti lämmöllä. :D
 

Mikael88

Asiantuntija
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
201
Reaktioarvo
247
Meidän luokan opettajana oli joitain vuosia sellanen vanha nais opettaja joka valitti ja möykkäsi joka ikisestä asiasta, sen mies oli kans opettaja ja sillä oli samanlaiset tavat... :confused:

Ja se että jos opettaja valittaa kaikesta turhasta oppilaalle ei ainakaan edistä sen oppilaan henkistä hyvää oloa, kun itsellä oli huonot kotiolot nii ei se ainakaan mennyt paremmaksi että opettaja valitti.🙄
 

Karkinrakastaja

Kokenut
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
122
Reaktioarvo
105
kutosella mua opetti kamala miesope (ja se oli vielä miun oma ope, joten jouduin kärsimään siitä joka päivä). suurin osa lapsista inhoo ja pelkää sitä, kun se on armeijatyylinen. vanhemmiltakin tuli sille aina negatiivista palautetta, mutta ei ottanu kuuleviin korviinsa.
miusta tuntu että olin aina sen silmätikku, johon se oikein tarkotuksella purki sen pahan olonsa.
se oli aina huutamassa ja komentamassa ja haukku oppilaita, käytti jatkuvasti henkistä väkivaltaa.
kerran se nöyryytti mua niin pahasti koko luokan edessä, et sitä en kyllä unohda ikinä.
tää sankari ei koskaan pyytäny anteeks, enkä ymmärrä miten tää paskiainen saa edelleen jatkaa siellä koulussa, vaikka opettajat ja rehtori tietää tilanteen.
miulla oli sellanen tilanne, että a) mielenterveys oli paskana ja b) jouduin jo kotona sietämään iskän vihanhallinta -ja alkoholiongelmia, niin olipa sitten mukavaa, kun siihen päälle vielä koulussa jouduin olemaan varpaillani ja pelkäämään :) tälle narsistiopelle haluisin sanoo sellaset terveiset, että haista sinä vitun pitkä paska. et ansaitse mitään hyvää tässä elämässä, ja sie särjit pienen ihmisen sydämen kerta toisensa jälkeen. en oo koskaan tavannu niin kylmää ja tunteetonta ihmistä ku sinä.

olihan miulla toinenkin ahdistava ope 7. -ja 8. luokilla (erityisesti kasilla hän käyttäyty oudosti). hän oli päälle 50v mies, joka periaatteessa lähenteli mua D: siitä tuli sit poliisijuttukin ja saatiin asia selvitettyy puhumalla, joten kaikki on nyt ok.
mutta vaikka hän ei ollu tarkottanu olla ahdistava ja hän perusteli käytöstään sillä, et oli huolissaan miun voinnista (kun ties mt-ongelmista ja muusta), niin on se silti hieman jääny kaivamaan, miksi hän teki mitä teki. se oli kuitenkin miusta aikalailla selvää flirttiä. tässä nyt muutama esimerkki:
-pussas mua muutaman kerran päälaelle ja halas tiukasti, teki tälleen aina kun itkin
-kehu epäsuorasti kauniiks ja ihanaks
-istu kerran ihan kiinni muhun, kun oltiin välinevarastossa liikkatunnilla
-kosketteli aina miun hartioita
-muutenkin anto oudot vibat itestään, sitä on vaikee selittää et miten... hänessä vaan oli aina jotain outoa D:

miun mt-ongelmia ei otettu tosissaan ennen, kun vaihoin koulua ysille mennessä. oon edelleen tosi katkera niille opettajille, joita ei kiinnostanu miun ongelmat hevonvittuakaan, vaikka miulla oli psykoterapia, diagnoosi, lääkkeet ja kaikki. onneks ysillä siellä uudessa koulussa oli pari opettajaa, hyvinvointiohjaaja, terkkari ja opo, jotka autto miut pääsemään läpi sen vuoden <3 en ois selvinny siitä ilman niitä ihania ihmisiä, ja se oli todellakin kauhein vuos miun elämässä.

pakko nyt antaa erityismaininta äikän opelle - hän oli aina niin symppis ja laitto Wilmassa pitkiä tsemppiviestejä joissa kehu ja muistutti mua siitä, miten vahva ja hieno ihminen oon. hänen sanat lämmittää kyllä mieltä edelleen <3
hän anto armoakin äikässä, kun miun ois pitäny alunperin tehdä lopputyö eli tosi pitkä kirjotelma, mut hän lopulta sano ettei tarviikaan (yritin kyllä monesti, mutta siitä ei vaan tullu mitään, kun olin niin surkeessa kunnossa). tää ope anto miulle ysin, vaikka oikeesti hänen ois pitäny tuon lopputyön takia tiputtaa miun numero kasiin. mut kuulemma olin tehny niin hyvin hommia ja hän ties sen miten tunnollinen ja osaava olin, niin hän huomioi tosi hyvin sen miun uupumisen D:

apua, jaksaakohan kukaan ees lukee tätä :'D eläydyin tähän niin täysillä, että tuli kirjotettuu kaikki mahollinen ylös D:
Oon pahoillani et oot joutunu kokee tommosta + sun äikänope oli kyl ihana
 

haituvainen

Työsuojeluvaltuutettu
Liittynyt
1.4.2021
Viestejä
1,686
Reaktioarvo
1,701
Oon pahoillani et oot joutunu kokee tommosta + sun äikänope oli kyl ihana
kiitos myötätunnosta♥️ onhan se inhottavaa, mutta toisaalta nykyään osaan kääntää sen niin, et se vika todellakin oli nimenomaan niissä eikä miussa. ja älä muuta sano, oon ikuisesti kiitollinen hänelle ja niille muillekin jotka oli miun tukena :3 en varmaan oikeesti olis tässä ilman heitä D:
 

Lalamon

𝓡𝓸𝓸𝓴𝓲𝓮-𝓽𝓪𝓼𝓸𝓷 𝓭𝓲𝓰𝓲𝓶𝓸𝓷
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
2,167
Reaktioarvo
1,511
Kolmannella luokalla pelkäsin aivan helvetisti mun rättikässän opea, kun aina huuti mulle minkä kerkes ja haukku tyhmäks kun pyysin siltä muka liian paljon apua. Velikin kerto tästä kyseisestä opesta joskus kauhutarinoita, eipä taida kukaan tykätä siitä.
Sitten on mun liikunnan ope, jota kaikki vihaa. Sillä on aina ne tietyt suosikit siinä liikuntaryhmässä, se on kuulemma mollanut monen tyypin ulkonäköä, kysynyt kerran yheltä mun entiseltä kaverilta kesken liikkatunnin että ''vituttaako'' tai jotain sinne päin. Lisäksi on mulle vittuilut tavalla jos toisella, ja pudottaa liikan numeron jos et satu tykkäämään jostain lajista.
Demissä monilla hirveät opet oli nimenomaan käsityön opettajia. Onneks itellä ei tommosia kässäopeja ole ollut.
 

haituvainen

Työsuojeluvaltuutettu
Liittynyt
1.4.2021
Viestejä
1,686
Reaktioarvo
1,701
Demissä monilla hirveät opet oli nimenomaan käsityön opettajia. Onneks itellä ei tommosia kässäopeja ole ollut.
ai niin, nyt kun sanoit, miulta unohtu tuosta tarinasta vielä kässänki opet :D yhtä lukuun ottamatta kaikki sellasia hapannaamoja että huh
 

Totenkopf

Ragdoll
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
3,840
Reaktioarvo
2,379
Mulla ei ainakaan ala-asteella ollut kovin hyviä muistoja silloisista opettajista. Hämärästi muistan kun ekaluokalla oli luokanopettajana aika pinnakireä nainen, joka saattoi hermostua aika pienistäkin asioista. Kun luokalla oli vielä muutama aika vilkas poika niin joskus se oli ihan helisemässä niiden kanssa. Välillä tunneilla pelkäsin, että opettaja suuttuu jos en osaa tehdä jotain tehtävää oikein. Ylä asteella iso osa opettajista oli ihan perus mukavia joiden kanssa tuli toimeen.
 

Lalamon

𝓡𝓸𝓸𝓴𝓲𝓮-𝓽𝓪𝓼𝓸𝓷 𝓭𝓲𝓰𝓲𝓶𝓸𝓷
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
2,167
Reaktioarvo
1,511
ai niin, nyt kun sanoit, miulta unohtu tuosta tarinasta vielä kässänki opet :D yhtä lukuun ottamatta kaikki sellasia hapannaamoja että huh
Aika jännä, että kässäopet on nimenomaan monilla kauheita. 🤔 Johtuukohan se siitä, että kuseessä on kädentaitoon perustuva ala, ja alan esteettisyydestä ollaan yhtä sun toista mieltä (vähän niin kuin taiteessa on kiistanalaista keskustelua siitä, mikä on taidetta ja mikä ei).

Ja itsellekin tuosta sun vastauksesta tulikin yhtäkkii mieleen mun yläasteen puukässän ope. Mulla on autismikirjon häiriö, jonka oireisiin kuuluu katsekontaktin välttäminen. Mua ahdistaa kattoa ihmisiä silmiin ja saatan heitä katsoa hämäriin paikkoihin kuten rintoihin, haaroihin ja peppuun, ilman mitään häröjä ajatuksia. Tää mun tapa välttää katsekontaktia on aiheuttanut huomiota muissa ihmisissä, myös tässä puukässän opessa kerran.

Meillä oli siis yhdellä tunnilla haastattelut, ja mun vuorolla en katsonut opettajaa silmiin vaan rintakehän alueelle. Hän koko haastattelun ajan komensi mua katsomaan häntä silmiin. Jos hän huomasi mun katsovan muualle kuin hänen silmiin, ja keskeytti puheensa ja komensi: "Kato mua, kato mua!" Tosta tilanteessta jäi ikävä maku suuhun. Ja tää on siis ainut kerta, kun maikat on mulle suoraan kommentoineet mun katsekontaktia. Ja no, sanottakoon vielä, että meidän luokkalaiset ei tykännyt tästä maikasta, kun sen tunneilla ei saanut kiroilla. :D
 

haituvainen

Työsuojeluvaltuutettu
Liittynyt
1.4.2021
Viestejä
1,686
Reaktioarvo
1,701
Aika jännä, että kässäopet on nimenomaan monilla kauheita. 🤔 Johtuukohan se siitä, että kuseessä on kädentaitoon perustuva ala, ja alan esteettisyydestä ollaan yhtä sun toista mieltä (vähän niin kuin taiteessa on kiistanalaista keskustelua siitä, mikä on taidetta ja mikä ei).

Ja itsellekin tuosta sun vastauksesta tulikin yhtäkkii mieleen mun yläasteen puukässän ope. Mulla on autismikirjon häiriö, jonka oireisiin kuuluu katsekontaktin välttäminen. Mua ahdistaa kattoa ihmisiä silmiin ja saatan heitä katsoa hämäriin paikkoihin kuten rintoihin, haaroihin ja peppuun, ilman mitään häröjä ajatuksia. Tää mun tapa välttää katsekontaktia on aiheuttanut huomiota muissa ihmisissä, myös tässä puukässän opessa kerran.

Meillä oli siis yhdellä tunnilla haastattelut, ja mun vuorolla en katsonut opettajaa silmiin vaan rintakehän alueelle. Hän koko haastattelun ajan komensi mua katsomaan häntä silmiin. Jos hän huomasi mun katsovan muualle kuin hänen silmiin, ja keskeytti puheensa ja komensi: "Kato mua, kato mua!" Tosta tilanteessta jäi ikävä maku suuhun. Ja tää on siis ainut kerta, kun maikat on mulle suoraan kommentoineet mun katsekontaktia. Ja no, sanottakoon vielä, että meidän luokkalaiset ei tykännyt tästä maikasta, kun sen tunneilla ei saanut kiroilla. :D
totta D: meillä ne kässän opet oli kyllä muutenkin sellasia ihme nipottajia ja käytti henkistä väkivaltaa, joten meillä se ei varmaan kauheesti vaikuttanut, että kyseessä oli nimenomaan kässän tunnit. mutta luulen et yleisesti se vaikuttaa, että on joku kädentaitoon perustuva ala. ja tuo siun kokemus kuulostaa super ikävältä, oon pahoillani kun oot joutunu kokemaan tollasta :/ ymmärrän et se voi ehkä aiheuttaa hämmennystä jos joku ei tiedä miks katot helposti muualle kun silmiin, mutta vaikka se ihmetyttäis, niin ei tommosia asioita hoideta huutamalla ja komentamalla. se ope ois voinu ystävällisesti kysyy mikset kato sitä silmiin, eikä vaan alkaa mäkättämään D:
 

Barefootbandit

Kokenut
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
107
Reaktioarvo
133
Tämä nainen oli ok ollessaan opettajani – joka tapauksessa hän oli pari vuotta myöhemmin opinto-ohjaajan sijaisena. Olimme täyttämässä jotain lomaketta toisen asteen opintoja varten ja siinä kysyttiin mahdollisista oppimisvaikeuksista. Minulla oli todettu työmuistivaikeuksia, ja äitini oli käyttänyt niistä sanaa "oppimisvaikeus", vaikka en sitten tiedä, ovatko ne sitä "virallisesti" vai eivät. Kysyin tältä naiselta, lasketaanko tähän lievät oppimisvaikeudet, ja opettaja vastasi: "Sitä ei lasketa, jos vähän huonosti muistaa englannin sanat." Miksi on aikuiselle ihmiselle vaikeaa vastata suunnilleenkaan kunnolla? Jos minä kysyn jotain, haluan, että minulle vastataan siihen kysymykseen, sanotaan "kyllä", "ei" tai jos ei tiedä, niin "harkitse itse" tai "en osaa sanoa" tai muuta, mikä liittyy siihen kysymykseen, eikä höpötetä jotain englannista tai vastaavasta, mistä ei ole kysytty.

Tämä ei ole minulle iso juttu sinänsä, mutta kerron silti: kerran tunnilla piirsin kuvan ja näytin sitä luokkatovereilleni. Muutkin tulivat katsomaan piirrustusta ja kiinnittävät huomionsa siihen, eivätkä opetukseen. Niinpä opettaja otti piirrustukseni pois, koska "se häiritsi opetusta", mikä on tunnin aikana tietysti ihan luonnollista. Ei piirrustus minulle niin tärkeä ollut, mutta kysynpähän nyt vaan, miksei sitä saanut takaisin tunnin jälkeen, ei sinä päivänä, eikä myöhemminkään. (Luokkatoverini sitä myöhemmin kysyessä opettaja sanoi, ettei sitä ole enää.)

Mieleenpainuva oli ala-asteen opettaja, ei hän paha ihminen ollut, mutta hänen kanssa oli sellaisia tilanteita, että kerran, kun heitin roskaa roskikseen, en tehnyt mitään muuta, otti minuun tiukan katsekontaktin, koko olemuksensa tuntui jotenkin jäykistyvän ja kysyi kylmäävällä äänellä, mikä se on. Ei ole oikein kivaa, että joutuu perustelemaan tai selittelemään sellaista asiaa kuin roskan heitto roskikseen. Häneltä opin, että esimerkiksi parisuhteissa en tule katselemaan sellaista, että joutuu perustelemaan sellaisia asioita.

Kerran 2. luokalla sanoin, että meillä katsotaan lauantai-iltaisin myöhään Itsevaltiaita. Hän otti minuun tiukan katsekontaktin ja sanoi ankaralla äänellä, että tv-ohjelmien takia ei valvota. No, hän olikin sillä tavalla jämäkkä ja itsevarma ihminen, että osaan hyvinkin kuvitella, että hän on 8-vuotiaana päättänyt omista nukkumaanmenoajoistaan, mutta voitko nainen silti ymmärtää, että kaikissa perheissä ei 8-vuotiaat päätä niistä tai muista iltarutiineista, eivätkä kaikki lapset ole sen luonteisia, että sitä edes haluaisivat.

Kerran hän tunnilla sanoi, että saa viitata ja kysyä, jos apua kaipaa (ja saahan niin tehdä, vaikkei erikseen sanottaisi). Jossain vaiheessa huomasin, että olin ymmärtänyt uuden opeteltavan laskukaavan osittain väärin ja kysyin häneltä siihen apua. Hän tuli luokseni, kun häntä pyysin ja selitin matematiikan kirjan ohjeesta oikein tarkkaan, mikä kohta se oli, minkä olin ymmärtänyt väärin ja sormella kävin läpi vihosta, missä meni vikaan. Hän alkoi sitten selittämään sitä laskukaavaa ja oli koko ajan, että kröhöm kröhöm "onhan se hyvä, että tehtävät korjataan" kröhöm "onhan se hyvä vai mitä?" No, pitääkö minun sanoa, että se on huono asia, jos minä itse sinut tähän pyysin?
 
Ylös Pohja