Lukio Lukion vaihtaminen
- Keskustelun aloittaja Desvelada
- Aloituspäivämäärä
Poistettukäyttäjänimi502
Asiantuntija
- Liittynyt
- 12.8.2021
- Viestejä
- 905
- Reaktioarvo
- 826
Riippuu tilanteesta kannattaako. Oma kaverini koki että kannatti. Kävi puoli vuotta erikoislinjaa, jonne todella halusi, mutta toinen linjalainen huoritteli ja eristi hänet koko muusta porukasta, minkä jälkeen vaihtoi samaan lukioon kuin mihin me muutkin oltiin menty. Ei jäänyt katumaan vaihtoa, vaikka sen myötä muuttuivat myös urasuunnitelmat.
Desvelada
Kokenut
- Liittynyt
- 3.2.2021
- Viestejä
- 174
- Reaktioarvo
- 154
- AP AP
- #3
Kiitos vastauksesta!
Koen, että lukion taso ja yhteishenki on todella huono, mutta lukion vaihtaminen tarkottaisi muuttoa pois kotoa.
Harmittaa kyllä että jäin tähän pikkukaupunkiin enkä lähtenyt johonkin sellaiseen lukioon jossa olisi ollut kiinnostava painotus :/
Koen, että lukion taso ja yhteishenki on todella huono, mutta lukion vaihtaminen tarkottaisi muuttoa pois kotoa.
Harmittaa kyllä että jäin tähän pikkukaupunkiin enkä lähtenyt johonkin sellaiseen lukioon jossa olisi ollut kiinnostava painotus :/
Lalamon
𝓡𝓸𝓸𝓴𝓲𝓮-𝓽𝓪𝓼𝓸𝓷 𝓭𝓲𝓰𝓲𝓶𝓸𝓷
- Liittynyt
- 3.2.2021
- Viestejä
- 2,167
- Reaktioarvo
- 1,511
On kyl karua luettavaa sun kaveris tarina. Tommonen tuntuu kyllä kovalta iskulta, kun tekijät ovat oman alan tai mielenkiinnon kohteen tovereita. Tietenkin tuuripeliä on aina se, millaiset luokkalaiset omalle kohdalle iskee. :( Toivottavasti eivät kuitenkaan urasuunnitelmien muutokset vaikuttaneet kielteisesti tulevaisuudessa.
Lalamon
𝓡𝓸𝓸𝓴𝓲𝓮-𝓽𝓪𝓼𝓸𝓷 𝓭𝓲𝓰𝓲𝓶𝓸𝓷
- Liittynyt
- 3.2.2021
- Viestejä
- 2,167
- Reaktioarvo
- 1,511
Ja no, tietty varmaan tilanteesta riippuu, kannattaako. Itellä tai tutuilla ei oo kokemuksii tästä. Porukkaan liittyminen kesken opintojen voi olla haastavampaa kuin opintojen alussa, kun tyypit tuntee toisensa. Tietty jos oot suht ulospäinsuuntautunut ja helposti ystävystyt ihmisten kaa, niin eipä siinä mielessä mitään esteitä olisi lukion vaihdossa.
Ite asuin omillani lukioaikoina, niin voin vähän omia kokemuksia siitä suunnasta kertoa. Aluksi tietenkin omillaan asuminen on tosi hämmentävää ja raskasta, kun kaikki kotiaskareet pitää tehdä ite, ja sivulla pitää opintoihin keskittyä. Ekana vuotena tää oli shokki mulle, mutta tokasta vuodesta eteenpäin tilanne helpottui. Tietty ärsytti se, että aikaa meni mulla vapaa-ajasta myös siivoomiseen, pyykkien pesuun yms. Kyllä omien kokemusten puolesta voin suositella kuitenkin omilla asumista. Ei se hirveetä loppupeleissä ole, vaikka aluksi raskasta onkin. :)
Ja jos oot naapurikaupunkiin muuttamassa, niin vanhemmat ja muut tutut voivat välillä käydä kylässä ja auttamassa elämisen asioissa, ja voit vaihteeksi välillä käydä vanhempien ja muiden tuttujen luona. 😇 Samaten lähistölle muutto on hyvä ensiaskel itsenäistymiseen, kun lähikontaktit ei oo yhtäkkiä kovin kaukana, ja apua on tarvittavissa saatavilla.
Iästäsi riippuen tukia saat kunnolla vasta täytettyäsi 18 vuotta eli todennäköisesti vasta abivuonna. Täten useimmiten vanhempasi joutuvat osallistumaan elämisesi kustantamiseen, ellet ole osa-aikatöitä harkitsemassa. Tietty sivutyöt on tosi raastavia opintojen ohella. Mutta yksilöllistä paineensietokyky on. Ite asuin ekan lukiovuoden isosiskon kaa, ja sit tokana vuonna muutin kokonaan omilleni. Täytin tokana vuonna 18 vuotta, niin sain kaikki tuet samalla, eikä ollut ongelmia taloudellisessa tilanteessa. Sairauksistani johtuen sain kuntoutusrahaa ja korotettua vammaistukea, mikä on paljon parempi kuin perusopintotuki ilman lainaa.
Opiskelijakämpissä asuminen menee yleisesti ottaen halvemmaksi kuin perusvuokrakämpillä asuminen, mutta pitää varautua sitten levottomaan meininkiin siellä. Jos et siedä metelöintiä ja haluat omaa tilaa, niin peruskämppiä suosittelen. ⭐
Ite asuin omillani lukioaikoina, niin voin vähän omia kokemuksia siitä suunnasta kertoa. Aluksi tietenkin omillaan asuminen on tosi hämmentävää ja raskasta, kun kaikki kotiaskareet pitää tehdä ite, ja sivulla pitää opintoihin keskittyä. Ekana vuotena tää oli shokki mulle, mutta tokasta vuodesta eteenpäin tilanne helpottui. Tietty ärsytti se, että aikaa meni mulla vapaa-ajasta myös siivoomiseen, pyykkien pesuun yms. Kyllä omien kokemusten puolesta voin suositella kuitenkin omilla asumista. Ei se hirveetä loppupeleissä ole, vaikka aluksi raskasta onkin. :)
Ja jos oot naapurikaupunkiin muuttamassa, niin vanhemmat ja muut tutut voivat välillä käydä kylässä ja auttamassa elämisen asioissa, ja voit vaihteeksi välillä käydä vanhempien ja muiden tuttujen luona. 😇 Samaten lähistölle muutto on hyvä ensiaskel itsenäistymiseen, kun lähikontaktit ei oo yhtäkkiä kovin kaukana, ja apua on tarvittavissa saatavilla.
Iästäsi riippuen tukia saat kunnolla vasta täytettyäsi 18 vuotta eli todennäköisesti vasta abivuonna. Täten useimmiten vanhempasi joutuvat osallistumaan elämisesi kustantamiseen, ellet ole osa-aikatöitä harkitsemassa. Tietty sivutyöt on tosi raastavia opintojen ohella. Mutta yksilöllistä paineensietokyky on. Ite asuin ekan lukiovuoden isosiskon kaa, ja sit tokana vuonna muutin kokonaan omilleni. Täytin tokana vuonna 18 vuotta, niin sain kaikki tuet samalla, eikä ollut ongelmia taloudellisessa tilanteessa. Sairauksistani johtuen sain kuntoutusrahaa ja korotettua vammaistukea, mikä on paljon parempi kuin perusopintotuki ilman lainaa.
Opiskelijakämpissä asuminen menee yleisesti ottaen halvemmaksi kuin perusvuokrakämpillä asuminen, mutta pitää varautua sitten levottomaan meininkiin siellä. Jos et siedä metelöintiä ja haluat omaa tilaa, niin peruskämppiä suosittelen. ⭐
