Syvälliset Millaiset juuret teillä on?

[gregori]

Mistä maakunnasta tai maasta olette kotosin, entä vanhemmat tai vanhempien vanhemmat? ootteko muuten kiinnostuneita juurista tai sukupuusta, näkyykö suvun historia elämässä nykyään?

 

[titi-uuh]

Kotiseututuntemus on ollut isosti läsnä mun kasvatuksessa ja varmaan sieltä oon saanutkin perintönä kiinnostuksen omiin juuriini. Innostuin sukujuuristani syvemmin tuossa muutama vuosi sitten, kun sain päähäni alkaa tenttailla isovanhemmiltani tietoa heidän isovanhemmistaan. Aloin sen myötä kirjoitella ylös kuulemiani juttuja. Nykyään mulla on geni.comissa rakennettuna aika messevä sukupuu. Suosittelen kovasti, jos matalan kynnyksen sukututkimus kiinnostaa! Sieltä voi saada suku-matcheja muiden tekemiin sukupuihin, minkä avulla oma sukupuu vain täydentyy ja täydentyy ja pian sitä saakin tietää olevansa vaikka sun kenen puolijulkimon pikkuserkku. Geniä on myös helppo käyttää. Lisäksi oon päässyt ilmaisella versiolla tosi pitkälle, joten halapaa on.

Mä oon kotoisin Uudeltamaalta kuten vanhempanikin. Isovanhemmistani yksi on Karjalan Kannakselta, muut Uudeltamaalta. Heidän vanhemmistaan osa on taas muualta. Geenejä on niin etelästä, pohjosesta, idästä kuin lännestä.

Mulla on aika vahvasti uusmaalainen identiteetti. Juuret ulottuu täällä tosi syvälle ja tosiaan se kotiseutukasvatus on auttanut mua näkemään sen merkityksen. Paikat ovat täynnä tarinoita – mutkat, vanhat talot, kalliot, vesistöt. Ne eivät ole mitä vain paikkoja, vaan osa mun tarinaa; osa esivanhempieni tarinaa. Paikat ovat täynnä merkityksellisyyttä, joka ei kaikille avaudu. Kaikki tää muistuttaa mua verevästi siitä, kuinka oon osa pitkää ketjua. Näin ollen myös paikkojen tuhoaminen sattuu syvälle.

Myös karjalaisuus on kulkenut perheessäni mukana. Tosin siirtolaisiin kohdistunut suvaitsemattomuus ja syrjintä rapistivat siirtokarjalaisten kulttuuria aika tehokkaasti. Rippeitä on jäljellä. Leivon karjalaisia piirakoita ja nauran läpi murheiden. Tuen myös Karjala-aktivisteja. Vaikkei sukuni olekaan karjalankieliseltä alueelta, seison karjalaisten kulttuurien oikeuksien takana. Niitä on nimittäin poljettu surutta. Ja poljetaan yhä.

Tämmösiä haja-ajatuksia. Mitään tämän käytännöllisempää ei tuu näin äkkiseltään mieleen.

Mites sä, gregori?

 

[gregori]

Kotiseututuntemus on ollut isosti läsnä mun kasvatuksessa ja varmaan sieltä oon saanutkin perintönä kiinnostuksen omiin juuriini. Innostuin sukujuuristani syvemmin tuossa muutama vuosi sitten, kun sain päähäni alkaa tenttailla isovanhemmiltani tietoa heidän isovanhemmistaan. Aloin sen myötä kirjoitella ylös kuulemiani juttuja. Nykyään mulla on geni.comissa rakennettuna aika messevä sukupuu. Suosittelen kovasti, jos matalan kynnyksen sukututkimus kiinnostaa! Sieltä voi saada suku-matcheja muiden tekemiin sukupuihin, minkä avulla oma sukupuu vain täydentyy ja täydentyy ja pian sitä saakin tietää olevansa vaikka sun kenen puolijulkimon pikkuserkku. Geniä on myös helppo käyttää. Lisäksi oon päässyt ilmaisella versiolla tosi pitkälle, joten halapaa on.

Mä oon kotoisin Uudeltamaalta kuten vanhempanikin. Isovanhemmistani yksi on Karjalan Kannakselta, muut Uudeltamaalta. Heidän vanhemmistaan osa on taas muualta. Geenejä on niin etelästä, pohjosesta, idästä kuin lännestä.

Mulla on aika vahvasti uusmaalainen identiteetti. Juuret ulottuu täällä tosi syvälle ja tosiaan se kotiseutukasvatus on auttanut mua näkemään sen merkityksen. Paikat ovat täynnä tarinoita – mutkat, vanhat talot, kalliot, vesistöt. Ne eivät ole mitä vain paikkoja, vaan osa mun tarinaa; osa esivanhempieni tarinaa. Paikat ovat täynnä merkityksellisyyttä, joka ei kaikille avaudu. Kaikki tää muistuttaa mua verevästi siitä, kuinka oon osa pitkää ketjua. Näin ollen myös paikkojen tuhoaminen sattuu syvälle.

Myös karjalaisuus on kulkenut perheessäni mukana. Tosin siirtolaisiin kohdistunut suvaitsemattomuus ja syrjintä rapistivat siirtokarjalaisten kulttuuria aika tehokkaasti. Rippeitä on jäljellä. Leivon karjalaisia piirakoita ja nauran läpi murheiden. Tuen myös Karjala-aktivisteja. Vaikkei sukuni olekaan karjalankieliseltä alueelta, seison karjalaisten kulttuurien oikeuksien takana. Niitä on nimittäin poljettu surutta. Ja poljetaan yhä.

Tämmösiä haja-ajatuksia. Mitään tämän käytännöllisempää ei tuu näin äkkiseltään mieleen.

Mites sä, gregori?

Wow kiva kun vastasit noin pitkästi, kauheen kiinnostavan kuuloista ja just tämmösiä vastauksia mä toivoinkin! Kirjoittelen omasta suvusta myöhemmin, jos saan aikaiseksi 😅

 

[Poistettukäyttäjänimi27]

sukujuuret tulee isänpuolelta Norjasta, Etelä-Pohjamaalta ja etelä suomi äidinpuolelta länsisuomesta, Karjalasta ja suomenruotsalaisuus

 

[mamiya]

isän puoli Venäjältä ja äidin ruotsista, joskus 1500-luvulta eteenpäin luumäeltä. voi olla että muistan väärinkin.

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Isäni on puoliksi suomenruotsalainen ja syntynyt Vantaalla, äitini on melko puhtaasti suomalainen, joku venäläinen taitaa jostain kaukaa löytyä. Itse synnyin Pohjaanmaalla mutta muutimme sieltä etelämpään jo aika aikaisessa vaiheessa.
Isovanhempieni sukujuuret painelevat isän puolelta Ruotsiin ja Karjalaan, jossain vaiheessa tulee saksalaistakin mukaan. Äidin puolelta Keski-Suomeen ja Hämeeseen, tarkempia paikkakuntiakin on tiedossa. Kyseisellä paikkakunnalla sijaitsee nykyinen mökkimme, jossa sukuani on joskus vakinaisesti asunutkin.

 

[salisbury]

En oo hirveesti perehtyny muuten, ku että äidin suvun tiedän olevan kotosin Karjalasta

 

[Tanssivapina]

Olisi hyvin mielenkiintoista tehdä sukututkimusta ja se DNA testi,mutta just nyt ei varat ja aika riitä. Ehkä tulevaisuudessa.

Mä en kauhean hyvin tiedä isän puolen sukua. Mutta isä on siis Espanjasta, Madridista ja mun mielestä koko suku aika pitkälti sieltä.

Äidin puolelta olen suomalainen. Äiskän isä on Karjalasta ja äiti jostain keskisuomen paikkeilta. Äiskän isä oli Ruotsissa sotalapsena. Äiti on asunut ympäriämpäri suomea ja Eurooppaa ja sillein ei oikein osaa nimetä paikkaa josta kotosin, mutta kyl se aika stadilaisen lailla käyttäytyy ja puhuu.

 

[Totenkopf]

Olen aina ollut kiinnostunut juuristani. Olen asunut lähes koko elämäni etelä-pohjanmaalla ja niin ovat molemmat vanhempanikin. Isän suku on alun perin karjalaisia ja he ovat tulleet evakkoina ja äidin puolelta on enemmän suomenruotsalaista sukutaustaa.

 

[snowflake]

Tää on tosi mielenkiintoinen aihe! :)
Toinen vanhemmistani on kotoisin virosta ja toinen sitten suomesta, olen siis kaksoiskansalainen. Sukua on molemmissa maissa ja kaksoiskansalaisuus näkyy esimerkiksi siinä että puhun välillä viron kieltä kotona ja tietysti olen käyttänyt sitä myös silloin kun ollaan käyty virossa tapaamassa sukulaisia ja tuttuja. Meillä syödään myös juhlapäivinä virolaisia ruokia ja herkkuja ja löytyy myös muutamia perinteitä. Suomen puolella sukua on mm. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Virossa on vähän siellä sun täällä. :D Itse olen syntynyt Helsingissä.

 

[imperfekti]

Isän vanhemmat on Karjalasta (Antreasta), äidin Kanta-Hämeestä ja Pohjois-Karjalasta.

Antreassa olen käynyt kahdesti katsomassa isän vanhempien entisiä kotitaloja.

Kuulemma jollain oli turkkilainen puoliso, mutta en tiedä milloin ja kuinka kaukana suvussa.