Mielenterveys Miten auttaa/tukea kaveria/läheistä kriisi tilanteessa / mielenterveysongelmien kanssa

irwikissa

Puff-lohikäärme
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
3,536
Reaktioarvo
2,831
Eli siis jos on esim läheisen kuolema, välirikko perheeseen, muuta järkyttävää tms tai ihan vain mielenterveyden ongelmista kärsivän tukemiseen vinkkejä.
 

Kilowattituntimittari

joku kylähullu
Liittynyt
5.2.2021
Viestejä
2,912
Reaktioarvo
3,692
Lähinnä itselläni tulee mieleen, että ole läsnä. Muuta ei tarvitse tehdä, ellei toinen sitä erikseen pyydä. Toki voi kysyä, haluaako hän esimerkiksi apua joihinkin arkiaskareisiin tai ihan vain jutella. Jos hän haluaa puhua asiasta, kuuntele. Ei tarvitse löytää mitään oikeita sanoja, ei se toinen niitä odotakaan. Eikä sitä, että kaikki maagisesti palautuisi ennalleen ja olo helpottaisi kun keskustelee. Se voi auttaa vähän, mutta sen ei tarvitse tehdä ihmeitä.

Kriisin tai mielenterveysongelman kanssa painiessa ihan omasta kokemuksestakin voin sanoa, että usein on todella tervetullutta jutella vaikka ihan vain päivän säästä. Tehdä samoja asioita, kuin mistä nautti ennen. Paras tuki on ehkä se, että jatkaa elämää samalla tavalla tämän ihmisen kanssa. Tietenkin täytyy kunnioittaa sitä, jos toinen haluaakin vaikka olla omissa oloissaan tavallista enemmän ja selvitellä ajatuksiaan. Kunhan ei muuta omaa käyttäytymistään merkittävästi, ala suremaan toisen puolesta tai olla ylihuolissaan tästä. Se on ehkä raskainta.
 

kristi

itsekseen höpöttelijä
Liittynyt
12.8.2021
Viestejä
252
Reaktioarvo
215
mä kaipaisin kanssa eniten sitä, että joku vain kuuntelee. mun yksi kaveri teki yhdessä vaiheessa sitä, että se tarjoutui tekemään asioita mun puolesta ja tavallaan tyrkytti apuaan mun kieltäytymisen jälkeenkin. se tuntui tosi nöyryyttävältä. sama koskee kaikkea painostamista. jos sanon etten jaksa tänään lähteä ulos, niin mun olostani tulee vain pahempi jos aletaan sanoa "no kyllä sä nyt lähdet, tulee parempi olo, tuu nyt tuu nyt". tarvitsen nimenomaan sen tunteen, että saan kipuilla ja parantua omaan tahtiini ilman että se häiritsee muiden olemista millään tapaa. toki saa antaa "neuvoja", mutta tekee sen hienovaraisesti ja vaikka kysymisen kautta, esim. "ootko muistanut syödä tarpeeksi" tai "olisko asiasta x apua?".

eniten oikeastaan loukkaa just se, jos muut ajattelee tietävänsä paremmin mun olon tai mitä tarvitsen. mun lukioaikaiset kaverit eivät kerran kutsuneet mua halloweenbileisiin ja sain tietää niistä jälkikäteen. kysyin miksi olin porukan ainoa jota ei kutsuttu, ja he sanoivat että olivat yhdessä tulleet siihen tulokseen etten halua tulla kun en ollut jaksanut lähteä kahvillekaan viimeksi kun pyysivät. :) eivät sitten kysyneet minulta itseltäni ollenkaan.

eli tiivistettynä: ole läsnä, älä suhtaudu toiseen kuin hän olisi jollain tapaa vajavainen tekemään päätöksiä ja asioita, ja älä tee johtopäätöksiä toisen olosta vaan kysy ja tee selväksi että sulle saa kyllä puhua. tietenkään mikään terapeutti ei tule kenenkään olla. mä ainakin haluan tuntea olevani tärkeä itsenäni enkä mikään hyväntekeväisyyskohde tai erilainen kuin muut.
 


Ylös Pohja