Mielenterveys Nyt ahistaa ja paljon...

azgeda

Asiantuntija
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
727
Reaktioarvo
744
Alko pari tuntii (kohta kolme) sit ja oli pahimmillaan ~viien maissa.

Oon ollu yleisesti ahistunu (en tiiä tarkkaa ahistuksen syytä ja kun tuntuu, ettei semmosta oo, vaan yleisesti ottaen kaikki) ja...no nyt viime päivinä tästä parisuhteesta vähän.

Poikaystävä on ollu viime päivien aikana vähän etäisempi... viime tapaamisella (tiistai iltana) pahotteli asiaa. Tänään puhuttiin asiasta enemmän ja hän kerto, että on tullu ikäviä muistoja pintaan aiemmista suhteista ja on jonkin verran sitoutumis kammonen... Kerto, että on miettiny sitä ollaanko edetty liian nopeesti, mutta...ei sit sen enempää kertonu pitäiskö hidastaa vai ei, kun kysyin että mikä häntä mahollisesti auttais...

Tuosta laukes tän päivän pahin ahistus ja oon täällä itkeny, tärissy, purru kättä ahistukseen... en tiiä jaksanko tai ees haluunko mennä huomenna kouluun, mutta siitä ne ongelmat toisaalta jatkaa kasantumistaan... en vaan nyt jaksa tällä hetkellä mitään ja meen heti tän keskustelun jälkeen nukkuu... haluun vaan nukkuu tän päivän mahollisimman nopeesti pois ja että pian ois lauantai (jolloin nähään ja...pakko noita asioita vielä selvittää kasvotusten).

Kerroin hälle, että nyt ahistaa ja mikä siihen on vaikuttanu (hänen etäisyys, vaikka painotin, ettei oo hänen vika eikä hän voi kontrolloida mikäli minuu ahistaa tai ei, että...se iskee, kun on iskeekseen). Sanoin, että toivottavasti tää ei pahentanu hänen oloo ja...no kyllä se pahens, mutta kiitti että kerroin (tai että oli hyvä että kerroin), mutta nyt mietin oliko virhe kertoo... ehkä ei ois just tänään pitäny, vaan vaikka huomenna tai sit just sillon lauantaina, kun hällä ois ollu ehkees parempi fiilis näin yleisesti.

Mie en missään nimessä tuu utelee mitä aiemmin on tapahtunu hänen suhteissaan (kuulemma viime kertanen oli tosi...vaikee), mutta...haluun kumminkin kysyy että onko miun käytöksessä jotain mikä mahollisesti ahistais tai...pelkääkö, että pettäisin häntä tai vastaavaa...

Ehkä tää alkuun tulee olee tämmöstä, kun ollaan seurusteltu ja ylipäänsä tunnettu vasta niin vähän aikaa, ettei oo vielä syntyny kunnon luottamusta meiän välille. Se tapahtuu ajan kanssa ja...ajan kaa sitten molemmat tajutaan, että myö voiaan luottaa toisiimme ja selvitään tästä yhessä (ja etten mie oo niinkun hänen aiemmat kumppanit ja hän ei oo niinkun miun aiemmat ihastukset/deitit).

Jotenkin nyt vaan kaikki paisu tosi isoks ja...miusta tuntuu niin pahalta ja miulla on tosi paha olo ja olla... jotenkin harmittaa, että tän päivänen tapaaminen siirty ja häntä harmittaa se kans, mutten voi olla itsekäs... mie annan hälle omaa tilaa ja aikaa, sekä oon hänen tukena <3

Minuu vaan ahistaa, että hän yhtäkkii tai pikkuhiljaa etääntyis kokonaan miun elämästä... alkais vältellä tai jotain... < tuosta mainitsen lauantaina kasvotusten.

Mutta joo...mie tarviin apuu tähän ahistukseen, mutta tiiän että tuun vitkastelee avun hankkimisen kaa... Toisaalta mie juttelin ruotsin open kaa tästä eilen ja hän sano, että hän voi laittaa kuraattorille viestii että laittais miulle viestii... huomenna on ruotsii, joten sen oppitunnin jälkeen voisin mennä hälle sanoo asiasta (joten nähtävästi meen sit huomenna kouluun).

Miulla on...fyysisesti erittäin paha olo, mutta meen vaan maate nyt... Kyllä se kohta on lauantai (24h päästä mietin, että jes kohta pääsee nukkuu ja näänkin hänen kaa seuraavana päivänä sit).

Mutta vitsit... kun ahistaa tosi paljon se, etten voi tietää hänen ajatuksiaan nyt... mitä hän aattelee tasatarkalleen... haluisin päästä jo juttelee hänen kaa...
 

irwikissa

Puff-lohikäärme
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
7,946
Reaktioarvo
5,738
Joo heip nyt ensinnäkin se ei ole sun syysi tai vastuusi mitä py:si elämässä on aiemmin tapahtunut. Sitoutumiskammo on rasittavaa molemmille puolille ja tiiän itekkin että ihan lähelläolosta saattaa tulla ahdistus tai jopa fyysinen huono olo. Sä tai py ette voi kumpikaan toistenne tunteille mitään. Muista ettei se johdu susta jos tämä nostaa vanhoja muistoja pintaan, sä et voi muuta kun tukea ja hidastaa menoa tarvittaessa mutta OMIEN RAJOJEN SISÄLLÄ. On ihan ruton raskasta huolehtia kahden ihmisen päästä. Sen ei pitäis olla kenenkään toisen velvollisuus, etenkään oman mielenterveyden kustannuksella.

Älä jooko ota itteesi jos toinen tarvii vähän aikaa, se on varmasti hirveetä ja sulla varmaan ajatukset kulkee tuhatta ja sataa kaikissa kauhuskenaarioissa. Ne tuskin toteutuu:) Ja muista että ikinä kummankaan hyvinvointi ei saa olla riippuvainen toisesta ihmisestä.

Mietin muuten vaan tässä et sekin voi ahdistaa poikaystävääsi kun sä tunnu olevan niin antelias ihminen ja haluat antaa paljon lahjoja. Joitakin ahdistaa että tuntee että on velkaa, joillekkin tulee syyllinen olo ja jotkut saa hirveän määrän ahdistusta jos pitäisi hankkia lahja jollekkin toiselle. (Ja siis tän ei ole tosiaan tarkoitus syyllistää, tuli vaan mieleen kun kerran oli tällainenkin tapaus joka kertoi vasta useamman viikon päästä, enhän mä edes tajunnut ajatella koko hommaa)

Mä tiiän että tykkäät hänestä kovasti ja haluat sen parasta mut muista ittes ja se et ihminen voi ahdistua ihan mistä vaan ihmeellisestä pikkujutusta tai eleestä tai vaikka siitä että pitäisi ostaa joululahja. Käytännössä mistä vaan voi ahdistua, eikä niitä kaikkia voi loputtomiin vältellä.


Hirveesti tsemppiä ja jaksamista<3
 

azgeda

Asiantuntija
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
727
Reaktioarvo
744
Joo heip nyt ensinnäkin se ei ole sun syysi tai vastuusi mitä py:si elämässä on aiemmin tapahtunut. Sitoutumiskammo on rasittavaa molemmille puolille ja tiiän itekkin että ihan lähelläolosta saattaa tulla ahdistus tai jopa fyysinen huono olo. Sä tai py ette voi kumpikaan toistenne tunteille mitään. Muista ettei se johdu susta jos tämä nostaa vanhoja muistoja pintaan, sä et voi muuta kun tukea ja hidastaa menoa tarvittaessa mutta OMIEN RAJOJEN SISÄLLÄ. On ihan ruton raskasta huolehtia kahden ihmisen päästä. Sen ei pitäis olla kenenkään toisen velvollisuus, etenkään oman mielenterveyden kustannuksella.

Älä jooko ota itteesi jos toinen tarvii vähän aikaa, se on varmasti hirveetä ja sulla varmaan ajatukset kulkee tuhatta ja sataa kaikissa kauhuskenaarioissa. Ne tuskin toteutuu:) Ja muista että ikinä kummankaan hyvinvointi ei saa olla riippuvainen toisesta ihmisestä.

Mietin muuten vaan tässä et sekin voi ahdistaa poikaystävääsi kun sä tunnu olevan niin antelias ihminen ja haluat antaa paljon lahjoja. Joitakin ahdistaa että tuntee että on velkaa, joillekkin tulee syyllinen olo ja jotkut saa hirveän määrän ahdistusta jos pitäisi hankkia lahja jollekkin toiselle. (Ja siis tän ei ole tosiaan tarkoitus syyllistää, tuli vaan mieleen kun kerran oli tällainenkin tapaus joka kertoi vasta useamman viikon päästä, enhän mä edes tajunnut ajatella koko hommaa)

Mä tiiän että tykkäät hänestä kovasti ja haluat sen parasta mut muista ittes ja se et ihminen voi ahdistua ihan mistä vaan ihmeellisestä pikkujutusta tai eleestä tai vaikka siitä että pitäisi ostaa joululahja. Käytännössä mistä vaan voi ahdistua, eikä niitä kaikkia voi loputtomiin vältellä.


Hirveesti tsemppiä ja jaksamista<3
huhhuh... nyt oon päässy rauhottuu! torstaina ja vielä perjantai aamuna oli semmonen olo, ettei tästä tuu selviimään, mutta...nyt oon saanu järkeiltyy, kun pahin ahistus on menny! tajusin sen tosiaan eilen, että okei...miun pitää antaa toiselle aikaa ja olla maltillinen (luin vähän enemmän sitoutumiskammosta). oon erittäin kiitollinen siitä, että hän puhu asiasta, koska nyt miulla on mahollisuus ymmärtä häntä ja...kyllä tää parisuhde saadaan toimimaan yhessä :)! itseasiassa yhessä nettisivustolla luki aika hyvin, että "vaikka saatat pelätä kumppanisi menettämistä...", mikä osu itteeni tosi hyvin, koska sitähän mie pelkään, mutta ei hänkään haluu menettää minuu.

miusta tuntuu, että nyt jatkossa osaan pitää pään kylmänä paljon paremmin! tai tää on miun eka parisuhde ja...aiemmin kaikki vaikutti olevan täydellistä ja meillä oli ainoostaan ihania hetkiä. en tienny, ettei hällä oo kaikki hyvin ja se tuli torstaina niin puskista, jota taisin säikähtää aika paljon ja se "täydellisyyden" kuva ikään kuin mureni (miulla on yhä hyvä olla hänen seurassaan ja hän on yhä miulle täydellinen). mie oon nyt kiitollinen, että hän luotti minuun tarpeeks kertookseen noista jutuista!

itseasiassa rupesin eilen illalla miettii tuota, että voisko ahistuu myös noista lahjoista... että arvostaiskohan enemmän ite tekemiä juttuja (kuten maalauksia, joihin ei mee rahaa). noi lahjathan on miun tapa näyttää välittämistä, mutta toiselle voi tosiaan tulla semmonen olo, että ois velkaa... mikä ei oo miun tarkotus! että ehkäpä jos teen hälle jotain, niin ehottomasti ite väsättyjä tai sitten ei välttämättä ees mitään materiaalista.

mielenterveys on kyllä semmonen, että joku "pikku juttu" voi laukasta jotain suurempaa... mie tosiaan välitän hänestä kovasti ja tuun nyt kunnioittaa hänen omaa tilaa (mitä on jo siis tehny), sekä antaa hälle aikaa. kyllä myö selvitään tästä yhessä ja...miusta tuntuu, että kenties nääkin on sitten näitä suhteen vahvistajia. mie todistan hälle ajan kaa, että tuun pysyy hänen rinnalla :)!

mutta eilen illalla vielä juteltiin tästä! mie kerroin hälle, että säikähin aika paljon ja en haluu menettää häntä ja plaplapla... hän pahotteli (kerroin, ettei tarvii olla pahoillaan) ja...no vastasin sit vielä jotain, johon vastas miun olevan ihana. tuosta keskustelusta jäi hyvä mieli ja tänään päästään juttelee siitä enemmän (haluun sanoo vielä paljon kaikkee). on paljon levollisempi olo nyt ja semmonen, että kyllä tää tästä! nelisen tuntii pitäis malttaa oottaa :)!


...kiitos muuten tsempistä ja kaikesta :)!
 

irwikissa

Puff-lohikäärme
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
7,946
Reaktioarvo
5,738
huhhuh... nyt oon päässy rauhottuu! torstaina ja vielä perjantai aamuna oli semmonen olo, ettei tästä tuu selviimään, mutta...nyt oon saanu järkeiltyy, kun pahin ahistus on menny! tajusin sen tosiaan eilen, että okei...miun pitää antaa toiselle aikaa ja olla maltillinen (luin vähän enemmän sitoutumiskammosta). oon erittäin kiitollinen siitä, että hän puhu asiasta, koska nyt miulla on mahollisuus ymmärtä häntä ja...kyllä tää parisuhde saadaan toimimaan yhessä :)! itseasiassa yhessä nettisivustolla luki aika hyvin, että "vaikka saatat pelätä kumppanisi menettämistä...", mikä osu itteeni tosi hyvin, koska sitähän mie pelkään, mutta ei hänkään haluu menettää minuu.

miusta tuntuu, että nyt jatkossa osaan pitää pään kylmänä paljon paremmin! tai tää on miun eka parisuhde ja...aiemmin kaikki vaikutti olevan täydellistä ja meillä oli ainoostaan ihania hetkiä. en tienny, ettei hällä oo kaikki hyvin ja se tuli torstaina niin puskista, jota taisin säikähtää aika paljon ja se "täydellisyyden" kuva ikään kuin mureni (miulla on yhä hyvä olla hänen seurassaan ja hän on yhä miulle täydellinen). mie oon nyt kiitollinen, että hän luotti minuun tarpeeks kertookseen noista jutuista!

itseasiassa rupesin eilen illalla miettii tuota, että voisko ahistuu myös noista lahjoista... että arvostaiskohan enemmän ite tekemiä juttuja (kuten maalauksia, joihin ei mee rahaa). noi lahjathan on miun tapa näyttää välittämistä, mutta toiselle voi tosiaan tulla semmonen olo, että ois velkaa... mikä ei oo miun tarkotus! että ehkäpä jos teen hälle jotain, niin ehottomasti ite väsättyjä tai sitten ei välttämättä ees mitään materiaalista.

mielenterveys on kyllä semmonen, että joku "pikku juttu" voi laukasta jotain suurempaa... mie tosiaan välitän hänestä kovasti ja tuun nyt kunnioittaa hänen omaa tilaa (mitä on jo siis tehny), sekä antaa hälle aikaa. kyllä myö selvitään tästä yhessä ja...miusta tuntuu, että kenties nääkin on sitten näitä suhteen vahvistajia. mie todistan hälle ajan kaa, että tuun pysyy hänen rinnalla :)!

mutta eilen illalla vielä juteltiin tästä! mie kerroin hälle, että säikähin aika paljon ja en haluu menettää häntä ja plaplapla... hän pahotteli (kerroin, ettei tarvii olla pahoillaan) ja...no vastasin sit vielä jotain, johon vastas miun olevan ihana. tuosta keskustelusta jäi hyvä mieli ja tänään päästään juttelee siitä enemmän (haluun sanoo vielä paljon kaikkee). on paljon levollisempi olo nyt ja semmonen, että kyllä tää tästä! nelisen tuntii pitäis malttaa oottaa :)!


...kiitos muuten tsempistä ja kaikesta :)!
Hei ihan tosi hyvä kuulla et selvisi:}
Voithan sä itse kysyä tuosta lahjahommastakin häneltä, eipähän jää epäselvyyksiä.
Ja tota öö pään kylmänä pitäminen voi olla vähän hankalaa :D mut ei se mitään kyllä se siitä vielä lutviutuu. Sitoutumiskammosta voi olla vaikee päästä eroon ja siitä ei välttämättä edes tiedä ennen kuin tilanne tulee kohdalle. Ja toi on kyl totta mitä luit et saattaa silti pelätä menettämistä vaikka pelkäisi myös sitoutumista.

Mä en tiiä miten siitä pääsee, en mäkään oo ollu ku kerran suhteessa mut ihan kavereidenkin kanssa tulee semmonen inhottava olo välillä jos kerron mun vähän aremmista jutuista niille, kai se on mulle vaan liikaa sitoutumista siihen ihmiseen
 

azgeda

Asiantuntija
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
727
Reaktioarvo
744
Hei ihan tosi hyvä kuulla et selvisi:}
Voithan sä itse kysyä tuosta lahjahommastakin häneltä, eipähän jää epäselvyyksiä.
Ja tota öö pään kylmänä pitäminen voi olla vähän hankalaa :D mut ei se mitään kyllä se siitä vielä lutviutuu. Sitoutumiskammosta voi olla vaikee päästä eroon ja siitä ei välttämättä edes tiedä ennen kuin tilanne tulee kohdalle. Ja toi on kyl totta mitä luit et saattaa silti pelätä menettämistä vaikka pelkäisi myös sitoutumista.

Mä en tiiä miten siitä pääsee, en mäkään oo ollu ku kerran suhteessa mut ihan kavereidenkin kanssa tulee semmonen inhottava olo välillä jos kerron mun vähän aremmista jutuista niille, kai se on mulle vaan liikaa sitoutumista siihen ihmiseen
onneks :)!
joo, niin mie aion kysyy tuosta D:!
se tulee olee hankalaa ja varsinkin kun kyseessä on mie, joka ahistuu aika helposti :D mutta ehkä sit jatkossa on helpompi muistaa, että hei aiemminkin on selvitty, niin kyllä tästäkin. se on erittäin harmillista myös hänenkin kannalta :( ja kun häntä kyllä selkeesti harmitti, että meiän torstain tapaaminen siirty tälle päivälle (sano, etten ansaitse tommosta, että tapaamiset siirtyy, vaikka tasan kolme tapaamista on siirtyny ja ymmärrän enemmän kun hyvin).

aivan, kiitos kun kerroit D:!
 

irwikissa

Puff-lohikäärme
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
7,946
Reaktioarvo
5,738
onneks :)!
joo, niin mie aion kysyy tuosta D:!
se tulee olee hankalaa ja varsinkin kun kyseessä on mie, joka ahistuu aika helposti :D mutta ehkä sit jatkossa on helpompi muistaa, että hei aiemminkin on selvitty, niin kyllä tästäkin. se on erittäin harmillista myös hänenkin kannalta :( ja kun häntä kyllä selkeesti harmitti, että meiän torstain tapaaminen siirty tälle päivälle (sano, etten ansaitse tommosta, että tapaamiset siirtyy, vaikka tasan kolme tapaamista on siirtyny ja ymmärrän enemmän kun hyvin).

aivan, kiitos kun kerroit D:!
Joo hei toivottavasti toi tosta helpottaaD:
 

azgeda

Asiantuntija
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
727
Reaktioarvo
744
Joo hei toivottavasti toi tosta helpottaaD:
nyt asiat tuli puhuttuu halki, vaikkei alkuilta mennykään suunnitellusti ja ne asiat piti puhuu toiseen otteeseen halki (jolloin ne oikeesti tuli puhuttuu halki) ja nyt kaikki on hyvin :)! siitä teen erillisen kesun, kun on sen verran pitempi tarina (tiivistä kyllä parhaani mukaan :D)
 

irwikissa

Puff-lohikäärme
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
7,946
Reaktioarvo
5,738
nyt asiat tuli puhuttuu halki, vaikkei alkuilta mennykään suunnitellusti ja ne asiat piti puhuu toiseen otteeseen halki (jolloin ne oikeesti tuli puhuttuu halki) ja nyt kaikki on hyvin :)! siitä teen erillisen kesun, kun on sen verran pitempi tarina (tiivistä kyllä parhaani mukaan :D)
Hyvä kuulla:)
 
Ylös Pohja