Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 42967" data-attributes="member: 34">Mutta se kyllä jäi vituttamaan aika saatanasti kun se sano jotain että haluanko tietoisesti ihastua. Fiilis oli että mitäs vittu luulisit. Juu tää on niin saatanan hauskaa voi vittu oikeasti. On niin vitun kiva olla tämmönen vitun idiootti joka tuntee ittensä koko ajan sairaaks ällöttäväks ja arvottomaks, ja on niin vitun mahtavaa olla erilainen, niin etten voi edes puhua ihmisten kanssa normaalisti kun ne ei ymmärrä mua, juu, vitun kivaa tämä on ja totta kai teen tän kaiken tahallani. Vitun vittu oikeasti että ärsyttää koko paska. Saatana. Siis sillon heti kun lähdin sieltä niin olin ihan ok mutta sitten kun pääsin kotiin niin oon ahdistunu siitä asti, koko. Saatanan. Päivän. En oikeasti jaksa enää tätä koko sotkua. Enkö voi vaan olla sellanen ku oon. En jaksa yrittää muuttaa itteäni tai ihastumistapaani. Tää on kaikki niin vitun raskasta. Menin tonne hakeen apua mut tää ei auta mua yhtään, mulla on ENTISTÄ PAHEMPI olo. ihan valehtelematta en muista millon viimeks ois ollu näin kauhee olo. Ja näin pitkään. En oikeasti pysty enää elää jos tää jatkuu näin. Oon koko päivän vihannu itteeni niin täysillä, ihan koko vitun päivän siitä asti kun tulin sieltä, ja en mä vaan jaksa enää tätä. Otan mieluummin ne paniikkikohtaukset mitä mulla oli esim viikonloppuna tai vittu ihan mitä vaan, kuhan ei tätä.Ja taas meni mood ylhäältä aivan vitun lujaa alas.En oikeasti vittu ansaitse mitään, en elää enkä mitään. Ja tuntuu että kaikki vihaa mua. Se terapeutti ja ihan kaikki muutkin. En kelpaa kellekään sellasena ku oon. Kaikki pitää mua outona ja yms. Sitä paitsi oon väsyny miettimään mikä johtuu mistäkin. Antakaa mun vaan olla. En mä jaksa enää. Miks mä en saa kuolla? En mä pysty enää tähän. Oon vääränlainen ni oon vääränlainen, ei kai siinä sitten muuta. Kyllä mä tiedän että oon ihan vitun nolo kun ihastun julkkiksiin, ei tarvi koko ajan muistuttaa siitä. Mä en ymmärrä miks en saa vaan vittu kuolla. Haluun vaan viils viils koska se on ainut mitä ansaitsen.Ja yritä tätä nyt sit selittää ens kerralla sille, että juu, tuli vähän tämmönen olo siitä, pyöri koko päivän itsetuhoset ajatukset päässä. Sit se luulee että ajattelen sen tarkottaneen jotain pahaa sillä. Although at this point en enää tiedä mitä kukaan tarkottaa. Oon kyllästynyt olee aina vaan tää sama paska ihminen, joka ei sovi tähän maailmaan. Oon liia perseest.Mä en enää vaan jaksa sitä että mua oudoksutaan aina jos puhun näistä asioista. Lopetan koht kaikille puhumisen. Ei tarvi sit vittu muiden ihmetellä et mikä vitun alien oon. Vittu haluun ampuu itteni, oon niin saatanan ällöttävä ja väärin. Helvetti. Läpsäsin itteeni kasvoille niin lujaa ku pystyin äsken mutta ois pitäny lyödä kovempaa. Ei toi edes sattunu. Oikeastaan hyvä että oon syöny melko vähän tänään, en edes ansaitse syödä, pikemminkin mun pitäs nääntyy.Koska oon maailman ällöttävin ihminen.Onpa raffia, en muistakaa millo viimeks oon oikeesti ajatellu näin väkivaltaisesti itsestäni. Hassua.Se on kiva että terapia aiheuttaa tätä. Oon itkeny tänää silmät päästäni, oon läpsiny itteeni kasvoil, oon syöny todella vähän, oon halunnu viiltää itteeni, etc. Tervettä on tämä. En tiedä itkettääkö vai naurattaako mua enemmän.En vaan ymmärrä että miten muka ansaitsisin oikeasti yhtään mitään, kun kaikki kuitenkin vihaa mua? Ja pakko hieroo koko ajan sitä mun naamaa kui paska oon. Toisaalta tiedän että soitto jonnekin kriisipuhelimeen vois olla paikallaan, mutta en uskalla soittaa enkä edes sitä ansaitse, en tiedä mitä sanoisin, en halua että vanhemmat kuulee yms, syitä on paljon miksi en halua soittaa. Sitä paitsi en kuitenkaan tee itelleni mitään ni ei mun tarvi ees. Oon varmaa vaa liia nössö viiltämiseenki. Nukkua varmaan kannattais mut oon liian ahistunu.En tiiä pääsenkö koskaan enää mistään yli. Tästä olosta varsinkaan. Kai vois kuolla mutta en jaksa edes sitäkään. Oon liia väsyny. En jaksa edes nousta tästä ja käydä hakemas juotavaa, en jaksa yhtään mitään. Haluun vaa maata tässä kunnes kuolen nälkää tai jotain. Missään ei oo mitään järkeä enää, millään ei oo mitään väliä enää. Aikamoiset seuraukset tällä terapialla.Ehkä vaan kuuntelen jotain angst musaa tai jotain. Piti mennä aikasin nukkumaan tänään mutta en pystyny, for obvious reasons. En haluu nousta tästä enää ikinä.</blockquote>

En ole robotti