Peruskoulu Oletteko/olitteko peruskoulussa hiljaisia?

[Minkelii]

Miksi? Ei oo pakko kertoo syitä jos ei tahdo.

Itse oli hyvin hiljainen 5 luokasta peruskoulun loppuun. Mua ahdisti mun luokkalaiset enkä uskaltanut mennä ite juttelee niille. Tosin yläasteella rohkaistuin lähestymään joitakin kivoja ihmisiä itse, mutta jotkut niistä sanoi, että olen siltikin liian hiljainen, vaikka puhuin sen minkä parhaaksi näin. Mulla oli oikeestaan koko kouluajan myös sosiaalista ahdistusta ja pelkäsin mokaavani aina, edelleenkin on. Kadun tällä hetkellä sitä ku en jutellut kauheesti, mut tavallaan ymmärrän syyt, et en tiedä voisinko tälläkään hetkellä tehdä asioita sen paremmin jos pääsis matkustaa aikakoneella.

 

[Vikatikki]

Olin, mulla oli/on selektiivinen mutismi.

 

[Myrskyvaroitus]

Mulla se vähän vaihteli.
Varsinki peruskoulun alussa (opettajatkin huomautteli) en oikeen puhunut palijoa ja mulla ei ollu oikeen kavereitakaan ja kehityskeskusteluissa joka kerta oli tavoitteena äänentason korotus.
Alakoulun lopusta yläkoulun loppuun asti oli sit silleen et tarvittaessa puhuin kovalla äänellä mut sit jos kaikilla oli asiaa ja joku halusi kuulla mitä mää sanon enkä mää halunnu ääntäni alakaa korottaa nii mun ääni oli sit liian hiljanen :') Ja meinaan siis et jos mun normiääni ois ollu kovempi nii sillon mut oltas kuultu mut ku mun ääni on semi matala ja hiljainen nii ei kuultu xd

 

[hiiri]

Olin, mulla oli/on selektiivinen mutismi.

minullakin. lopetin oikeastaan täysin puhumisen yläasteella.

 

[annimetall]

Riippui täysin seurasta. Kavereiden kanssa pikkuporukassa olin kunnon hölösuu, mutta suuremmissa joukoissa tai tuntemattomien/epämukavien ihmisten seurassa olin poikkeuksetta hiljaa.

 

[Poistettukäyttäjänimi502]

En ihan siitä syystä etten vaan osaa. Mulla on kova puheääni ja rakastan puhumista. Moottoriturvaksi kuvailisin itseäni edelleen näin aikuisena. Innostun kun näen ihmisiä ja tykkään vaihtaa ajatuksia muiden kanssa.

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Ala-asteella tulin hyvin juttuun kaikkien kanssa ja viittasin tunneilla usein. Yläasteella tilanne sitten muuttui.

Seiskaluokka ehkä meni samalla tavalla ainakin jokseenkin, mutta kahdeksannella ja yhdeksännellä aloin pyöriä vain yhden ainoan ihmisen kanssa enkä enää viitsinyt tunneilla osallistua ellen ollut ihan varma vastauksestani ja opettaja erikseen toivoi ihan yleisesti lisää aktiivisuutta.

Luokkalaisille kyllä välillä juttelin, mutta en yläasteen aikana lähettänyt esimerkiksi yhtäkään viestiä muuten aktiiviseen luokan whatsapp-ryhmään, mikä ehkä kertoo kaiken oleellisen. En ihan edes tiedä, mikä tähän muutokseen on syynä. Ehkä teiniytyminen, tai sitten mielenterveysongelmat, ne kun alkoivat kunnolla juurikin kahdeksannella luokalla.

 

[Poistettukäyttäjänimi502]

En ihan siitä syystä etten vaan osaa. Mulla on kova puheääni ja rakastan puhumista. Moottoriturvaksi kuvailisin itseäni edelleen näin aikuisena. Innostun kun näen ihmisiä ja tykkään vaihtaa ajatuksia muiden kanssa.

Ja tää sama päti siis läpi peruskoulun! Harrastin jo silloin omasta aloitteestani puhumaan menemistä vaikken ois toista tuntenutkaan ja ekaluokalla halusin mennä lukemaan omia runojani koulun kevätjuhlaan :D

 

[Aza]

Olin, ainakin nelos- tai vitosluokasta ylöspäin. Osittain johtui ihan luonteesta, osittain kiusatuksi joutumisesta. En koskaan ollut mikään suosittu ja olin sen verran ujo, etten kiusaamisen loputtuakaan uskaltanut ottaa hirveästi kontaktia muihin. Ja hankalaahan se on päästä mukaan, jos muille on jo muodostunut omat porukat, joihin ei itse kuulu

 

[Minkelii]

Olin, ainakin nelos- tai vitosluokasta ylöspäin. Osittain johtui ihan luonteesta, osittain kiusatuksi joutumisesta. En koskaan ollut mikään suosittu ja olin sen verran ujo, etten kiusaamisen loputtuakaan uskaltanut ottaa hirveästi kontaktia muihin. Ja hankalaahan se on päästä mukaan, jos muille on jo muodostunut omat porukat, joihin ei itse kuulu

Joo, unohdin lisätä aloitusviestiini että kiusaamisenkin takia musta tuli hiljainen :/
Ikävää kiusatuksi joutuminen :(

 

[immortalem]

Olin. Olen luonteeltani muutenkin suht hiljainen, mutta kiusaamisen takia olin peruskoulussa sitäkin hiljaisempi.

 

[eipitsaa]

Olin tosi hiljainen, aikalailla samasta syystä kun säkin.

Nyt oon onneks päässy vähän kuoresta, kun on huomannu kuinka kivoi ihmiset yleensä on.

 

[ted]

Ala-asteella olin sosiaalinen ja puhuin paljon, mut yläasteella menetin mun sosiaaliset taidot, koska mun luokkalaiset jätti mut täysin porukan ulkopuolelle, vittuili/nauroi mitä tahansa tein tai sanoin, js olin niille oikeestsan pelkkä vitsi. Eli pelkäsin, että sanon taas jotain "noloa" tai jotain, mistä mun luokkalaiset olis saanu uuden vittuilun aiheen. En puhunu jos ei ollut pakko, lukuunottamatta sitä et olin kyllä tunneilla aktiivinen. Vasta nyt amk:ssa oon oppinu uudestaan puhumaan ihmisille xD

 

[Totenkopf]

Olin ainakin ala-asteella usein, kun opettajakin useaan kertaan huomautti, ettei ääneni kuulu luokassa kun puhuin niin hiljaa. Mulla on/oli puhevika enkä oikein tykännyt äänestäni mutta ylemmillä luokilla tuli vähän lisää itsevarmuutta niin lisäsin sitten sitä vlyymia. Olin muuten kuitenkin aika vähäsanainen enkä tykännyt oikein saada huomiota, vaikka muuten pukeutumisella sen suhteen herätin vähän huomiota.

 

[Poistettukäyttäjänimi1459]

En. En vaan pysty olemaan hiljaa ja jos oon niin porukka kyselee että mikä hätänä ja mistä oon suuttunu.

 

[kuljeskelija]

Olen, koska puhetapani takia minulle näin yläasteella on alettu nauramaan, minua pilkataan ja matkitaan. (Puhun siis oikeassa elämässä kolmesta viiteen kieltä sekaisin, ja aika usein änkytän ja toistelen asioita. )

Lisäksi kukaan ei juurikaan koskaan kuuntele minua.

 

[Barefootbandit]

Juuj, ensin ujouden ja puheenaiheiden keksimisen vaikeuden takia, myöhemmin myös torjutuksi tulemisen takia.

Ujous on valtava muuri ja jossain vaiheessa kuvioihin tulivat myös Salatut elämät ja ties mitkä muut tv-sarjat. Minä tuntenut niitä ollenkaan.

Kun menin seiskalle, tytöt kyselivät toisiltaan yksinomaan "mistä sä oot ostanut ton paidan?", "mistä sä oot ostanut noi kengät?" Minä en ostanut omia vaatteitani, enkä tiennyt vaatekauppojen nimiä, jotta olisin päästä voinut jotain heittää. Lempibändejäni tai mieluisinta kouluainetta ei kysynyt kukaan.

 

[Jjoker]

minullakin. lopetin oikeastaan täysin puhumisen yläasteella.

Mun paraskaveri peruskoulussa oli myös selektiivinen mutisti. Mä oon aina ollut äänekäs ja lapsena/teininä hoidin kyllä ihan mielelläni puhumisin itseni ja kaverini puolesta:D

 

[hiiri]

Mun paraskaveri peruskoulussa oli myös selektiivinen mutisti. Mä oon aina ollut äänekäs ja lapsena/teininä hoidin kyllä ihan mielelläni puhumisin itseni ja kaverini puolesta:D

mulla oli kaverit, jotka ymmärsi ja puhui mun puolesta, kun en itse pystyny :) se on kyllä mukavaa

 

[Mandalay]

Ala-asteella olin tyyliin luokan äänekkäimpiä, mutta huonon itsetunnon ja ihmisten ilkeiden kommenttien takia sulkeuduin ja olin aika hiljainen koko yläasteen ajan, kun pelkäsin koko ajan sanovani jotain typerää eikä itsevarmuus riittänyt edes tunneilla vastailuun. Nykyään oon jo tosin saanut itsevarmuuteni suurimmaksi osaksi takaisin eikä äänessä oleminen enää tuota samanlaista ongelmaa kuin peruskoulussa, onneksi

 

[Skeletor]

Olin tunnettu moottoriturpa ja myös kiusaajaksi moitittu, joka juonsi koulun tapahtumia.

 

[Poistettukäyttäjänimi1542]

Joo, ujous + sosiaalisten tilanteiden pelko jostain alakoulun lopusta lähtien ehkä. Toki jälkimmäinen tuli diagnoosiksi vasta aikuisiällä mutta voin jäljittää sen alkaneeksi joskus alakoulussa tai lapsena.

 

[Poistettukäyttäjänimi1459]

Tykkään tästä keskustelusta.

 

[tuhatsanaa]

6. luokalla en sanonut mitään. Ja jos sanoin niin sanoin niin hiljaa, että kukaan ei kuullut mitään. Sain kuulla tästä useasti enkä mitenkään positiivisessa mielessä mutta en uskaltanut muuttaa kyllä mitään. Seiskalla sitten jokin naksahti päässäni ja olinkin sitten ensimmäisestä koulupäivästä lähtien monessa mukana ja puhuin paljon (joskaan en tunneilla, josta olin edelleen tarkka). Tutustuin nimittäin uusiin ihmisiin vihdoin oman luokkani ulkopuolelta ja siinä oli sitten sellainen "porukka". Näillä mentiin yläasteen loppuun ja lukiossa sitten sekoilen monessa paikassa mutta puhun oikeastaan vaan niille, jotka itse tulevat puhumaan. Järjestän tosin kaikenlaisia älyttömiä tempauksia jonka takia monetkin tulevat puhumaan. Kolmas vuosi nyt paketissa niin saa nähdä mitä tapahtuu tän jälkeen

Mutta siis ylipäätään 6. luokalla en puhunut koska yksinkertasesti vihasin itseäni niin paljon. Ajattelin että en halua häiritä muita ja muutenkin oli kympin tytön maine ja pelkäsin että numerot tippuu jos sanon sanankin

 

[KäveleväNakki]

Ala-asteella olin aika puhelias tyyppi, mutta sitten kun mua alettiin kiusaamaan ylä-asteella en puhunut enää kenellekään, paria kaveria lukuun ottamatta. Puhuin niiden kolmen vuoden aikana vaan muutamia sanoja luokan kuullen, ja vain silloin kun multa kysyttiin jotain.

 

[qualitymonkey]

En tiedä, olin ja en. Olin varmasti jossain määrin hiljainen ja epävarma, silleen että sen aisti musta (varmaan oli pääsyy siihen että jouduin kiusatuksi) mutta sitten kaveriporukassani en kuitenkaan ollut niin hiljainen. Tai siis olin kinda, mutta osasin olla myös tosi äänekäs, etenkin mun nauru on sellanen että ihmiset on yleensä sillee "mitä vittuu xD". Joten tavallaan olin hiljainen silloin mutta en todellakaan pelkästään. Oikeastaan sama on kai vieläkin, joo oon aika rauhallinen sinänsä ja hiljainen, mutta sitten jos mut saa sekoo ja nauraa kunnolla niin en ainakaan sillon todellakaan oo hiljainen. Tosin.... En tiedä että onkohan must viime aikoina lähteny pois se kunnon huutistelumoodi, koska tuntuu että en oo pitkään aikaan nauranu niin helvetisti kun mitä yleensä. Tjaa. Johtuisko ehkä elämän haasteista mitä tässä nyt on ollu :)))))))))) paitsi oli niitä samoja ennenkin, mutta ehkä oon nyt vaan lannistunu kaikesta enemmän verrattuna vaik just peruskouluun.

 

[IhmeellinenIhminen]

Ala-asteen alkupuolella olin hiljainen siitä sitten mun suunsoitto ollut vaan kasvamaan päin nykyään puhun mitä sattuu niin että sanat menee sekasin ja vähän väliä tulee sanottua kaikkea tyhmää

 

[Skeletor]

Ala-asteen alkupuolella olin hiljainen siitä sitten mun suunsoitto ollut vaan kasvamaan päin nykyään puhun mitä sattuu niin että sanat menee sekasin ja vähän väliä tulee sanottua kaikkea tyhmää

Jälki-istuntoon tuollainen tuhmuri.

 

[ujobiseksuaali]

juu aina oon ollu. oon luonteeltani ujo ja sen lisäks on kiusaamiskokemuksia ja sosiaalisten tilanteitten pelko

 

[Lukutoukka_05_]

Joo oon oikeestaan aina ollut hiljanen. Tunneilla en oikeestaan oo koskaa puhunut mitään ”ylimäärästä” koska mun mielestä on epäkohteliasta puhua opettajan päälle.
Toki sitten välitunneilla ja muuten puhun (hyvien) kavereiden kanssa paljon