Ite viskaan aina peiton menemään ja sit myöhemmin herään siihen ku oon ihan kylmissäni ja joudun ottaa taas sen peiton päälle ja sit taas viskaan sen uudestaan menemään.
No sillä tavalla toksiset suhteet syntyy, ei se sun vikasi ole kuitenkaan. Ku rakastaa toista nii monesti päästää asioita lipsumaan sormien läpi ja aattelee et no ei se kuitenkaa enää tee niin tai pahene.
Toisaalta ite auton ajaminen on mulle ihan ok, ei stressaa eikä pelota yhtään. Ehkä siinä on se et ku kuitenki ajaessa on ite se joka kontrolloi tilannetta kun taas sitä matkustajana ei voi tehä oikeastaan mitään.
Auts, onko osunu pahasti päähän pallo tms? Jos saa kysyä.
Mut joo veikkaan itekki et tuun varmaan vielä monia vuosia säikkymään autossa ollessa. On se onneksi helpottanu aika paljon vuoden aikana eikä enää etukäteen pelota mennä auton kyytiin ku alussa pelotti sekin.
Kyllä mulle tulee ahdistusta lähes aina ku istun auton kyytissä vänkärin paikalla :'D Etenki just sillee vasemmalle kaartuvat kurvit koska meidän piti ajaa vasemmalle mut auto sit lähtiki oikealle.
Mut jotenki onnistuin unohtamaan lähes kaikki ruotsin kielen sanat mitä osaan :D Oli kyllä sellasta sönkötystä et huhhuh miten se saikaan selevää mun puheesta.
Sit ku py vei mut kotiin niin ajettiin onneksi eri kautta ku sekää ei oikee pidä sill tiellä ajamisesta vieläkään vaikka onki useamman kerran sen jälkeen menny siitä. Mulle tuo oli eka kerta viime kesän jäläkee ku kävin siellä.