Keho Tiistaina aika aborttiin enkä tiedä vieläkään menenkö sinne vai en

rätvänä

Asiantuntija
Liittynyt
10.2.2021
Viestejä
245
Reaktioarvo
325
Hmm, jos auttaa päättämään niin ottaisin vaikka ylös niitä syitä, että miks harkitset/epäröit aborttia. Itsellä ei oo lapsia mut oon seurannut joidenkin läheisten lastensaantia läheltä, niin tässä ois vähän kysymyksiä joita ne ovat miettineet:

1. Haluutko lapsen/lapsia, siis tunnetasolla? Jos ympäristö painostaa joko synnyttämään tai tekemään abortin, niin siitä ei tarvitse välittää paskan vertaa. (Voi olla että oot jo puhunut tosta täällä, mut en oo vielä tsekkaillut vanhoja keskusteluja.)

2. Jos haluat lapsen mut mietit silti aborttia, niin mitkä käytännön syyt vaikuttavat asiaan? Jos tuntuu vaan siltä että elämäntilanne on vähän meh/ei ole tarpeeksi rahaa/tahdot vielä matkustella tai kehittyä työelämässä, niin noi ovat todennäköisesti järkättävissä olevia asioita eivätkä niin suuri este kuin ehkä tuntuu. Elämä on yllättävän joustavaa, vaikka aina ei uskoisi.

Mut jos vaikeutena on esimerkiksi perinnöllinen vakava sairaus tai se että joko sulla tai mahdollisella toisella vanhemmalla on omia sairauksia, niin sit miettisin vähän tarkemmin. Imo lievät fyysiset tai mielenterveydelliset ongelmat eivät oo este vanhemmuudelle, varsinkin jos niistä voi puhua avoimesti ja ne ovat hoitotasapainossa. Mut esimerkiks (kumman tahansa vanhemman) päihdeongelma/skitsofrenia/skitsoaffektiivinen/henkeä uhkaava fyysinen sairaus/I-tyypin kaksisuuntainen/toistuva itsetuhoisuus jne. ovat sellasia haasteita, että turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen menee tosi vaikeeksi ellei mahdottomaksi.

3. Onks jotain muita pelkoja, jotka epäilyttää? Ainakin synnytyspelkoon saa apua ja tarvittaessa jokaisella on oikeus sektioon sen takia, vaikka tohon suhtauduttaisiinkin nihkeesti terveydenhuollossa.

Lastensaannin itsekkyydestä puhutaan paljon ja se on musta vähän sellainen 50-50, osa kokee että hyvinvointivaltioissa tarvitaan lapsia nyt kipeesti/siihen pitäisi kannustaa väestörakenteen takia, tai ajatellaan että maailma on menossa huolestuttavaan suuntaan, kun vain tosi konservatiivisissa ja kontrolloivissa yhteisöissä tehdään lapsia.

Toisaalta osa epäröi maailmantilanteen takia tai ajattelee, että maapallo on jo nyt ylikuormittunut. Itse nään tavallaan molemmissa ajattelutavoissa pointteja, mut jos toi aiheuttaa stressiä tässä yhteydessä, niin ehkä ammattilaisilta sais jotain uusia näkökulmia?

4. Tsemppiä, ei varmasti oo helppo tilanne ja teit kummin vain, niin se on ihan varmasti hyvä päätös! Ja tästä tais tulla nyt aika pitkä (ainakin kännykällä näyttää siltä), et sori tekstikentästä.
 

Hydrangea

Asiantuntija
Liittynyt
13.4.2023
Viestejä
570
Reaktioarvo
291
Hmm, jos auttaa päättämään niin ottaisin vaikka ylös niitä syitä, että miks harkitset/epäröit aborttia. Itsellä ei oo lapsia mut oon seurannut joidenkin läheisten lastensaantia läheltä, niin tässä ois vähän kysymyksiä joita ne ovat miettineet:

1. Haluutko lapsen/lapsia, siis tunnetasolla? Jos ympäristö painostaa joko synnyttämään tai tekemään abortin, niin siitä ei tarvitse välittää paskan vertaa. (Voi olla että oot jo puhunut tosta täällä, mut en oo vielä tsekkaillut vanhoja keskusteluja.)

2. Jos haluat lapsen mut mietit silti aborttia, niin mitkä käytännön syyt vaikuttavat asiaan? Jos tuntuu vaan siltä että elämäntilanne on vähän meh/ei ole tarpeeksi rahaa/tahdot vielä matkustella tai kehittyä työelämässä, niin noi ovat todennäköisesti järkättävissä olevia asioita eivätkä niin suuri este kuin ehkä tuntuu. Elämä on yllättävän joustavaa, vaikka aina ei uskoisi.

Mut jos vaikeutena on esimerkiksi perinnöllinen vakava sairaus tai se että joko sulla tai mahdollisella toisella vanhemmalla on omia sairauksia, niin sit miettisin vähän tarkemmin. Imo lievät fyysiset tai mielenterveydelliset ongelmat eivät oo este vanhemmuudelle, varsinkin jos niistä voi puhua avoimesti ja ne ovat hoitotasapainossa. Mut esimerkiks (kumman tahansa vanhemman) päihdeongelma/skitsofrenia/skitsoaffektiivinen/henkeä uhkaava fyysinen sairaus/I-tyypin kaksisuuntainen/toistuva itsetuhoisuus jne. ovat sellasia haasteita, että turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen menee tosi vaikeeksi ellei mahdottomaksi.

3. Onks jotain muita pelkoja, jotka epäilyttää? Ainakin synnytyspelkoon saa apua ja tarvittaessa jokaisella on oikeus sektioon sen takia, vaikka tohon suhtauduttaisiinkin nihkeesti terveydenhuollossa.

Lastensaannin itsekkyydestä puhutaan paljon ja se on musta vähän sellainen 50-50, osa kokee että hyvinvointivaltioissa tarvitaan lapsia nyt kipeesti/siihen pitäisi kannustaa väestörakenteen takia, tai ajatellaan että maailma on menossa huolestuttavaan suuntaan, kun vain tosi konservatiivisissa ja kontrolloivissa yhteisöissä tehdään lapsia.

Toisaalta osa epäröi maailmantilanteen takia tai ajattelee, että maapallo on jo nyt ylikuormittunut. Itse nään tavallaan molemmissa ajattelutavoissa pointteja, mut jos toi aiheuttaa stressiä tässä yhteydessä, niin ehkä ammattilaisilta sais jotain uusia näkökulmia?

4. Tsemppiä, ei varmasti oo helppo tilanne ja teit kummin vain, niin se on ihan varmasti hyvä päätös! Ja tästä tais tulla nyt aika pitkä (ainakin kännykällä näyttää siltä), et sori tekstikentästä.
Voi kiitos ihan todella pitkästä vastauksesta! En todellakaan odottanut tällaista saavani ja koen, että tämän lukeminen hiukan helpotti tilannettani. Oikeastaan kaikki huolet kohdallani liittyvät nimenomaan elämäntilanteeseen, kun en ole onnistunut löytämään vielä töitä valmistumisen jäljiltä ja lapsen isän kanssa asutaan eri osoitteissa ainakin syksyyn asti. Mulla on ennestään jo yksi pieni lapsi niin sinänsä tiedän muuten mitä odottaa esimerkiksi vauva-ajalta.
 
Ylös Pohja