Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
Aion nyt olla täällä kun en muutakaan pysty
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 105602" data-attributes="member: 34"><p>Ihan ku edes VOISIN tehdä lasta ku pelkään seksiä yms niin paljon että henki lähtee jo siitä 😂😂😂😂😂😂😂😂😂 Niin paitsi seksittömällä tavalla. Mutta pelkään myös kipua niin paljon ja jos pelkään kuollakseni jo menkkakipuja ja oon aina kauhusta kankeena ku menkat on alkamas niin en taida kyl synnyttää. Lisäks älytön sukupuolidysforia niin menkoista kuin synnytyksestä ja raskaudesta. Ainakin välillä. En siis taida olla cissukupuolinenkaan. Kiva. Tämäkin on tosi kiva juttu. Mitä muuta kivaa mulle viel vois osua kohdalle. Lisää traumoja vaikka?? Ei ihan riitä nää nykyiset tai menneet siis. Mikähän kaikki lasketaan traumaksi? Varmasti se kuolemantapaus jonka jouduin todistaa liian nuorena mutta muista en tiedä. Onko koulukiusaaminen trauma? Ja olinko edes kiusattu, sillä epäilen sitäkin. Oliks pornon näkeminen liian nuorena trauma? Koska se tuo mulle pahaa oloa yhä edelleen ja silloinkin. Se oli niin kamalaa. Enkä edes itse halunnut sitä katsoa vaan kamut, jotka oli vittu yhtä pieniä kuin minäkin silloin :DDDDDDDDDFF järki älä jätä ............. Olin siis ainut järkevä siinä porukassa mutta jouduin kärsimään koska muutama imbesilli.</p><p></p><p>Entä oliko ne lukuisat seksuaaliset ahdistelut traumoja? Ainakin välillä edelleen jokin vetäsee mut takas niihin hetkiin ja jumitun siihen ällötykseen ja pelkoon ja ahdistukseen. Niinku se tapahtuis nyt.</p><p></p><p>Näin herkält ihmiselt ei kyl onnistu elämä. Onneks koko elämä onkin pelkkää hallusinaatiota ja silleen. Mikäänhän ei ole totta koska miten voisi olla</p><p></p><p>T. Psykoosi.</p><p></p><p>Luulin että kirjottaminen auttais mut oon ajanu itteni niin pahaan oloon tällä että olo on jos mahollista vieläkin pahempi kuin aiemmin. En taaskaan osannut toimia oikein. En osaa koskaan. Bye.</p><p></p><p>Mutta traumoja on kyllä niin paljon että ihme että edes pystyn näinkin hyvin kituuttaa hengis.</p><p></p><p>Itkin tossa yks päivä sitä koulukiusaamistakin taas kerran vaikka siitä on jo aikaa. Yks tapaus mikä oli tyyliin sillon kun olin ehkä 12. Korkeintaan 12. Niin itken sitä vieläkin ja oon jo tän ikäinen. Sit kaiken sen keskellä sattu se kuolemantapauksen todistaminen eli trauma, kun mua oli ensim haukuttu koulussa läskiks jonkin verran ala-asteella, ja muutenki kiusattu, sit oli se trauma ja olin silloin 10-11 about, sit 12v oli myös se kun veli ajo kännissä autoa ja joutu sairaalaan jne kiitos vitusti elämä kaikesta tai ainakin toi tapahtu 2010 sit samaan aikaan mua kiusattiin minkä kerettiin jopa kavereiden toimesta ja yläasteella se kiusaaminenvasta alkoi ja silloin aloin vasta käsittää että mua edes kiusataan. Ala-asteella en koskaan ollu silleen hei tää on oikeaa kiusaamista vaikka mua haukuttiin ja pilkattiin oikeen joukolla ja kaikkee muuta paskaa. Sit mä olin se paha ihminen tietysti kun löin niitä joiden piti olla mun kavereita. Mut eihän ne mitään pahaa ollu tehny, ne vaa haukku ja paino alas mut sehän on ok. Mut lyöminen,se oli paha. Ja mun nolaaminen kaikkien eessä, se oli ok. Mut se ku löin mun kaveria ni se oli sit taas kerran mun vika. En kyllä ota vastuuta enää mistään kun ei mua kiinnosta enää. En edes tahdo olla hyvä ihminen.</p><p></p><p>Mitä pahaa mä ikinä tein. Paitsi se lyöminen, mut se oli aiheesta. Mua nolattiin ja kiusattiin. Niin se siitä. Mutta koskaan ei saa lyödä. Ei ikinä. Pitää kestää kaikki ja hymyillä , olla kiltti joka tilanteessa</p><p></p><p>Sitä paitsi nyt mulla pyörii viel kaiken lisäks pääs se kun mun vanhemmat puhu jostain tyypistä joka oli hirttäytyny niin nyt mulla pyörii mieles kuvat siitä vaikka se oli joku tuntematon ja tapahtu kauan sitten mutta se oli lähellä niiden työpaikkaa ja pyörin siellä joka ikinen päivä itsekin niin ahdistaa että se oli tapahtunut niin lähellä. Onneks en sitä nähnyt mut kivat traumat sille joka sen sieltä löysi. Ihme etten itse löytänyt, sentään jossain asiassa niin sanotusti ollut tuuria :DDDDDDDDDFDDD vaikka vittuakaan ei kyllä silti naurata.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 105602, member: 34"] Ihan ku edes VOISIN tehdä lasta ku pelkään seksiä yms niin paljon että henki lähtee jo siitä 😂😂😂😂😂😂😂😂😂 Niin paitsi seksittömällä tavalla. Mutta pelkään myös kipua niin paljon ja jos pelkään kuollakseni jo menkkakipuja ja oon aina kauhusta kankeena ku menkat on alkamas niin en taida kyl synnyttää. Lisäks älytön sukupuolidysforia niin menkoista kuin synnytyksestä ja raskaudesta. Ainakin välillä. En siis taida olla cissukupuolinenkaan. Kiva. Tämäkin on tosi kiva juttu. Mitä muuta kivaa mulle viel vois osua kohdalle. Lisää traumoja vaikka?? Ei ihan riitä nää nykyiset tai menneet siis. Mikähän kaikki lasketaan traumaksi? Varmasti se kuolemantapaus jonka jouduin todistaa liian nuorena mutta muista en tiedä. Onko koulukiusaaminen trauma? Ja olinko edes kiusattu, sillä epäilen sitäkin. Oliks pornon näkeminen liian nuorena trauma? Koska se tuo mulle pahaa oloa yhä edelleen ja silloinkin. Se oli niin kamalaa. Enkä edes itse halunnut sitä katsoa vaan kamut, jotka oli vittu yhtä pieniä kuin minäkin silloin :DDDDDDDDDFF järki älä jätä ............. Olin siis ainut järkevä siinä porukassa mutta jouduin kärsimään koska muutama imbesilli. Entä oliko ne lukuisat seksuaaliset ahdistelut traumoja? Ainakin välillä edelleen jokin vetäsee mut takas niihin hetkiin ja jumitun siihen ällötykseen ja pelkoon ja ahdistukseen. Niinku se tapahtuis nyt. Näin herkält ihmiselt ei kyl onnistu elämä. Onneks koko elämä onkin pelkkää hallusinaatiota ja silleen. Mikäänhän ei ole totta koska miten voisi olla T. Psykoosi. Luulin että kirjottaminen auttais mut oon ajanu itteni niin pahaan oloon tällä että olo on jos mahollista vieläkin pahempi kuin aiemmin. En taaskaan osannut toimia oikein. En osaa koskaan. Bye. Mutta traumoja on kyllä niin paljon että ihme että edes pystyn näinkin hyvin kituuttaa hengis. Itkin tossa yks päivä sitä koulukiusaamistakin taas kerran vaikka siitä on jo aikaa. Yks tapaus mikä oli tyyliin sillon kun olin ehkä 12. Korkeintaan 12. Niin itken sitä vieläkin ja oon jo tän ikäinen. Sit kaiken sen keskellä sattu se kuolemantapauksen todistaminen eli trauma, kun mua oli ensim haukuttu koulussa läskiks jonkin verran ala-asteella, ja muutenki kiusattu, sit oli se trauma ja olin silloin 10-11 about, sit 12v oli myös se kun veli ajo kännissä autoa ja joutu sairaalaan jne kiitos vitusti elämä kaikesta tai ainakin toi tapahtu 2010 sit samaan aikaan mua kiusattiin minkä kerettiin jopa kavereiden toimesta ja yläasteella se kiusaaminenvasta alkoi ja silloin aloin vasta käsittää että mua edes kiusataan. Ala-asteella en koskaan ollu silleen hei tää on oikeaa kiusaamista vaikka mua haukuttiin ja pilkattiin oikeen joukolla ja kaikkee muuta paskaa. Sit mä olin se paha ihminen tietysti kun löin niitä joiden piti olla mun kavereita. Mut eihän ne mitään pahaa ollu tehny, ne vaa haukku ja paino alas mut sehän on ok. Mut lyöminen,se oli paha. Ja mun nolaaminen kaikkien eessä, se oli ok. Mut se ku löin mun kaveria ni se oli sit taas kerran mun vika. En kyllä ota vastuuta enää mistään kun ei mua kiinnosta enää. En edes tahdo olla hyvä ihminen. Mitä pahaa mä ikinä tein. Paitsi se lyöminen, mut se oli aiheesta. Mua nolattiin ja kiusattiin. Niin se siitä. Mutta koskaan ei saa lyödä. Ei ikinä. Pitää kestää kaikki ja hymyillä , olla kiltti joka tilanteessa Sitä paitsi nyt mulla pyörii viel kaiken lisäks pääs se kun mun vanhemmat puhu jostain tyypistä joka oli hirttäytyny niin nyt mulla pyörii mieles kuvat siitä vaikka se oli joku tuntematon ja tapahtu kauan sitten mutta se oli lähellä niiden työpaikkaa ja pyörin siellä joka ikinen päivä itsekin niin ahdistaa että se oli tapahtunut niin lähellä. Onneks en sitä nähnyt mut kivat traumat sille joka sen sieltä löysi. Ihme etten itse löytänyt, sentään jossain asiassa niin sanotusti ollut tuuria :DDDDDDDDDFDDD vaikka vittuakaan ei kyllä silti naurata. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
Aion nyt olla täällä kun en muutakaan pysty
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja