Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En kestä enää mitä unia nään, nyt sitten ihan oikeesti
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 17957" data-attributes="member: 34"><p>Emmä tiiä pitäskö itkeä vai nauraa tässä kohtaa. Lyhyesti ja yksinkertaisesti selitettynä näin unta, että äitini keskusteli jonkun psykologin kanssa musta ja siitä että oon jotenkin... Pahasti sairas? Kun siis se puhui mun ihastuksista ja sanoi jotain että oon jotenkin sairastunu vakavasti ja sen takia ihastun esim. Julkkiksiin ja vanhempiin miehiin ja kaikkee. Se psykologi viel oli itekin sillee et juu kuulostaa aika vakavalta. Kuuntelin sitä sillee mitä vittua ja mietin että ei tää nyt voi johtua mistään sairastumisesta, mä oon aina ollu tämmönen ja on muitakin samanlaisia kun mä. Sit äiti kysy silt psykologilt et eikö ois mahollista saada joku lääkitys mulle ku hän on niin huolissaan musta. Naurattaa että tää psykologi oli viel kai se sama psykologi jonka kaa oon puhunu vähän näistä ihastusasioista ja oikeest se on ollu ihan kiva sen asian suhteen. Mut tos unes se oli sitä mieltä ettei toi ole normaalia kuten mun äitikin.</p><p></p><p>Oikeest mitä vittua, jotenki jäi ahdistaa niin paljon, vaik toi kuulostaa sinänsä hauskalt ja absurdilt unelt periaattees ja kyl mua se huvittaakin vähän, mut oikeasti jäi myös ahdistunut olo siitä. Muistan sen tunteen niin vahvasti siitä unesta kun kuuntelin sitä keskustelua ja olin et mitäh ei mus oo mitään vikaa! D: joo mitäpä tuosta nyt sit sanois taas, toisaalta siinä keskustelun kuluessa aloin itekin uskomaan että oon varmaan sitten jotenkin sairastunu vakavasti mutta silti mä epäilin sitä et miten tää ny vois johtuu jostain sairaudesta ku oon aina ollu tämmönen</p><p></p><p>Hhhh jotenki iha karsee tunne vieläkin, en osaa ees käsitellä näitä fiiliksiä yhtään :D aaaaa miks toi kuulostaa joltain hieman vääristyneeltä "homous on sairaus" setiltä :DDDDD Lääkitykset ja kaikki</p><p></p><p>Kieltämättä jäi kyllä ihan oikeastikin nyt vähän sellanen olo että mus on oikeastikin jotain vikaa :D oli niin intensiivisen tuntunen uni. Mitä tästä nyt enää voi muuta sanoa ku ei helvetti ja huutista vaan.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 17957, member: 34"] Emmä tiiä pitäskö itkeä vai nauraa tässä kohtaa. Lyhyesti ja yksinkertaisesti selitettynä näin unta, että äitini keskusteli jonkun psykologin kanssa musta ja siitä että oon jotenkin... Pahasti sairas? Kun siis se puhui mun ihastuksista ja sanoi jotain että oon jotenkin sairastunu vakavasti ja sen takia ihastun esim. Julkkiksiin ja vanhempiin miehiin ja kaikkee. Se psykologi viel oli itekin sillee et juu kuulostaa aika vakavalta. Kuuntelin sitä sillee mitä vittua ja mietin että ei tää nyt voi johtua mistään sairastumisesta, mä oon aina ollu tämmönen ja on muitakin samanlaisia kun mä. Sit äiti kysy silt psykologilt et eikö ois mahollista saada joku lääkitys mulle ku hän on niin huolissaan musta. Naurattaa että tää psykologi oli viel kai se sama psykologi jonka kaa oon puhunu vähän näistä ihastusasioista ja oikeest se on ollu ihan kiva sen asian suhteen. Mut tos unes se oli sitä mieltä ettei toi ole normaalia kuten mun äitikin. Oikeest mitä vittua, jotenki jäi ahdistaa niin paljon, vaik toi kuulostaa sinänsä hauskalt ja absurdilt unelt periaattees ja kyl mua se huvittaakin vähän, mut oikeasti jäi myös ahdistunut olo siitä. Muistan sen tunteen niin vahvasti siitä unesta kun kuuntelin sitä keskustelua ja olin et mitäh ei mus oo mitään vikaa! D: joo mitäpä tuosta nyt sit sanois taas, toisaalta siinä keskustelun kuluessa aloin itekin uskomaan että oon varmaan sitten jotenkin sairastunu vakavasti mutta silti mä epäilin sitä et miten tää ny vois johtuu jostain sairaudesta ku oon aina ollu tämmönen Hhhh jotenki iha karsee tunne vieläkin, en osaa ees käsitellä näitä fiiliksiä yhtään :D aaaaa miks toi kuulostaa joltain hieman vääristyneeltä "homous on sairaus" setiltä :DDDDD Lääkitykset ja kaikki Kieltämättä jäi kyllä ihan oikeastikin nyt vähän sellanen olo että mus on oikeastikin jotain vikaa :D oli niin intensiivisen tuntunen uni. Mitä tästä nyt enää voi muuta sanoa ku ei helvetti ja huutista vaan. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En kestä enää mitä unia nään, nyt sitten ihan oikeesti
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
