Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
2
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En pysty tähän
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 21003" data-attributes="member: 34"><p>Mulla on vieläkin ihan kamala olo. Koko päivä ollu lähes koko ajan ahistunu olo. En pysty tähän vittu joka päivä. Ihan saatanan hirveetä. Mul ois oikeest ihan vitusti asioita mitkä mun pitäs selvittää, tai ainakin mun päässä tuntuu siltä. Vaikka oikeasti varmaan ei ees oo mitään. Mä en kestä tätä oloa enää yhtään</p><p></p><p>Mun on nyt pakko kirjottaa tänne kun en mä pysty nukkumaankaan. Mun on pakko vaan kirjottaa koska kuolen jos en yritä saada jotain järkeä mun ajatuksiini</p><p></p><p>En mä edes tiedä mitä mä tunnen. En mä tiedä mitään. Tiedän sen että oon vieläkin rakastunu timppaan ja tuskin tuun ees pääseen yli siitä, en ainakaan ihan heti. En vaan näe itteeni pääsemäs yli siitä. Ajattelen silti muitakin ainakin välillä, se on ihan selvä D: mut en silti rakasta ketään, en ketään, samalla tavalla kuin sitä. Tavallaan tuntuu silt et oon jollai tasol kuses muihinki, mut sit kuitenkaan en. Oon mut en kuitenkaan oo. En kuitenkaan haluu olla kenenkään muun kanssa ku timpan, joten se on joko se tai ei mitään. Vitun complicated kyl. En vaa pysty ajattelee ees. Ajatuski siit et oisin jonku toisen kaa... Ei. Ei se tunnu oikeelta.</p><p></p><p>Okei, joo, näin? Mä siis tiedän ainakin suurinpiirtein mitä mä tunnen ketäkin kohtaan, ainakin noin mä oon sen järkeillyt että tolta musta tuntuu. Jep. Jos mä kerran tiedän sen, niin mikä mua sitten ahdistaa/häiritsee? Mikä mua vielä tässä ahdistaa? Niiku. Mitä muita asioita mun muka pitää vielä selvittää? Siis yritän miettiä ja miettiä vaikka kuinka helvetisti että mikä se asia on mikä mun pitäs vielä tajuta. Koko ajan must tuntuu vaan siltä et on jotain mitä mun pitäs tajuta/tietää, niiku ny. Ihan niiku joku asia olis ihan sellanen etten tajuu sitä mut mun pitäis tajuta. Ihan ku mul ois vieläkin joku asia mikä _koko ajan_ hiertää mua. Joku asia mikä vaan koko ajan häiritsee ja mietityttää mut mä en vaan tiedä mikä se on </p><p></p><p>Niiku mun pitäs tietää jokin asia että tietäisin mitä tehdä sille tai jtn vastaavaa. Ehkä se tunne tulee vaan jostain muusta? En tiiä ehkä se ei tarkota mitään. Mut mul on ihan kauhee olo </p><p></p><p>Tuntuu et oon oikeesti niin rikki ollu täs hetken aikaa et joka ikinen päivä mua ahistaa ja vielä normaaliakin enemmän. Eli mun ahistus on nyt jostain syystä vaa kasvanu täs viime aikoina. Mut ehkä se on ohimenevääkin, ehkä, eihän sitä tiiä.</p><p></p><p>En vaan ymmärrä mitä mun pitäs nyt tietää vielä. Tiedän jo kaiken mitä mun tarvii tietää </p><p></p><p>I guess it's just ocd. Voisin lähes satavarmasti vannoa että se on pelkästään ocd:stä tuleva oire toi. Eli sillon se ei oo mitään oikeesti sellasta mist mun pitäs olla huolissaan. Ja sen pitäs lähtee kai pois sillä että ignooraan vaan sen </p><p></p><p>Oon välillä nimittäin tehny noiden oireiden kans silleen et annan niiden vaan kokonaan olla. En osaa selittää tätä nyt hyvin mut periaatteessa uskon vaa et täs tilanteessa ainoa keino millä selviän tästä on se, että annan sen olla, ignooraan sen kokonaan ja jatkan elämääni. Jossain vaiheessa se olo unohtuu. Jossain vaiheessa tajuan et pystyn olemaan, vaikka must tuntuukin siltä että mun pitäs tehä sitä ja tätä, ajatella tätä ja tota, selvittää joku asia yms. Vaikka must tuntuu siltä niin voin antaa sen olla ja se olo menee ohi sitten, kun mä oon huomannut että mä pystyn olemaan ihan normaalisti, vaikka ignoorasinki sen asian enkä selvittäny sitä. Probably se kamala olo ei mee ohi vielä tänään, ei ehkä huomennakaan, mutta varmasti lähiaikoina. Jossain vaiheessa huomaan kuinka selviin siitä ja tajuun ettei mun tarvii selvittää ja tietää kaikkea.</p><p></p><p>Sitä paitsi oon selvittänyt jo kaiken mitkä on tärkeimpiä asioita. Tuskin mitään niin tärkeetä on että mun pitäis se tietää. Mua vaan pelottaa et oon unohtanu jonku super tärkeen ajatuksen mikä mun ois pitäny selvittää, mut mun on nyt vaan luotettava siihen, että mä pärjään, vaikka mä en nyt ajattelekaan sitä. Mun ei tarvii. Mun ei tarvii tietää tai ajatella sitä. Mä kestän tän kyllä. Ja se olo paranee kyllä. Ja vaikka nyt itkisinkin joka päivä, ni taas jossain vaiheessa itken vähemmän. Kaikki selviää. Sitä paitsi, sen vastapainoks oon kyllä nauranuki yllättävän paljon, ottaen huomioon kuinka ahdistunu oon ollu :o outoa i guess.</p><p></p><p>Mun pitää kyl iha just mennä nukkumaan, alkaa oikeest väsyttää semisti. Eka pitäs vaa ehk syyä jtn pientä. Mut siin nukkumises on vaa se ongelma, jos ei oteta huomioon tota kaikkea ahistusta jne niin öh, timppa. Koska niiku miten ihmeessä voin saada edes nukuttua ku oon sekasin siit henkilöst lmao. Nään jo nyt sieluni silmin kuinka vaa pyörin hereil ja en pysty unohtaa sitä huoh. Voi olla et kaikki muukin ahdistus joka tapauksessa pitää mut hereillä mut nii. No kai mun pitää joka tapauksessa yrittää ainakin. Ja toivoo vaa et saisin unta.</p><p></p><p>Hmm. Tää asioiden auki kirjottaminen auttaa kyllä vähän. Yllättävänkin paljon. Mut nyt syömään D: mä pystyn tähän kyllä. Ihan varmasti pystyn.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 21003, member: 34"] Mulla on vieläkin ihan kamala olo. Koko päivä ollu lähes koko ajan ahistunu olo. En pysty tähän vittu joka päivä. Ihan saatanan hirveetä. Mul ois oikeest ihan vitusti asioita mitkä mun pitäs selvittää, tai ainakin mun päässä tuntuu siltä. Vaikka oikeasti varmaan ei ees oo mitään. Mä en kestä tätä oloa enää yhtään Mun on nyt pakko kirjottaa tänne kun en mä pysty nukkumaankaan. Mun on pakko vaan kirjottaa koska kuolen jos en yritä saada jotain järkeä mun ajatuksiini En mä edes tiedä mitä mä tunnen. En mä tiedä mitään. Tiedän sen että oon vieläkin rakastunu timppaan ja tuskin tuun ees pääseen yli siitä, en ainakaan ihan heti. En vaan näe itteeni pääsemäs yli siitä. Ajattelen silti muitakin ainakin välillä, se on ihan selvä D: mut en silti rakasta ketään, en ketään, samalla tavalla kuin sitä. Tavallaan tuntuu silt et oon jollai tasol kuses muihinki, mut sit kuitenkaan en. Oon mut en kuitenkaan oo. En kuitenkaan haluu olla kenenkään muun kanssa ku timpan, joten se on joko se tai ei mitään. Vitun complicated kyl. En vaa pysty ajattelee ees. Ajatuski siit et oisin jonku toisen kaa... Ei. Ei se tunnu oikeelta. Okei, joo, näin? Mä siis tiedän ainakin suurinpiirtein mitä mä tunnen ketäkin kohtaan, ainakin noin mä oon sen järkeillyt että tolta musta tuntuu. Jep. Jos mä kerran tiedän sen, niin mikä mua sitten ahdistaa/häiritsee? Mikä mua vielä tässä ahdistaa? Niiku. Mitä muita asioita mun muka pitää vielä selvittää? Siis yritän miettiä ja miettiä vaikka kuinka helvetisti että mikä se asia on mikä mun pitäs vielä tajuta. Koko ajan must tuntuu vaan siltä et on jotain mitä mun pitäs tajuta/tietää, niiku ny. Ihan niiku joku asia olis ihan sellanen etten tajuu sitä mut mun pitäis tajuta. Ihan ku mul ois vieläkin joku asia mikä _koko ajan_ hiertää mua. Joku asia mikä vaan koko ajan häiritsee ja mietityttää mut mä en vaan tiedä mikä se on Niiku mun pitäs tietää jokin asia että tietäisin mitä tehdä sille tai jtn vastaavaa. Ehkä se tunne tulee vaan jostain muusta? En tiiä ehkä se ei tarkota mitään. Mut mul on ihan kauhee olo Tuntuu et oon oikeesti niin rikki ollu täs hetken aikaa et joka ikinen päivä mua ahistaa ja vielä normaaliakin enemmän. Eli mun ahistus on nyt jostain syystä vaa kasvanu täs viime aikoina. Mut ehkä se on ohimenevääkin, ehkä, eihän sitä tiiä. En vaan ymmärrä mitä mun pitäs nyt tietää vielä. Tiedän jo kaiken mitä mun tarvii tietää I guess it's just ocd. Voisin lähes satavarmasti vannoa että se on pelkästään ocd:stä tuleva oire toi. Eli sillon se ei oo mitään oikeesti sellasta mist mun pitäs olla huolissaan. Ja sen pitäs lähtee kai pois sillä että ignooraan vaan sen Oon välillä nimittäin tehny noiden oireiden kans silleen et annan niiden vaan kokonaan olla. En osaa selittää tätä nyt hyvin mut periaatteessa uskon vaa et täs tilanteessa ainoa keino millä selviän tästä on se, että annan sen olla, ignooraan sen kokonaan ja jatkan elämääni. Jossain vaiheessa se olo unohtuu. Jossain vaiheessa tajuan et pystyn olemaan, vaikka must tuntuukin siltä että mun pitäs tehä sitä ja tätä, ajatella tätä ja tota, selvittää joku asia yms. Vaikka must tuntuu siltä niin voin antaa sen olla ja se olo menee ohi sitten, kun mä oon huomannut että mä pystyn olemaan ihan normaalisti, vaikka ignoorasinki sen asian enkä selvittäny sitä. Probably se kamala olo ei mee ohi vielä tänään, ei ehkä huomennakaan, mutta varmasti lähiaikoina. Jossain vaiheessa huomaan kuinka selviin siitä ja tajuun ettei mun tarvii selvittää ja tietää kaikkea. Sitä paitsi oon selvittänyt jo kaiken mitkä on tärkeimpiä asioita. Tuskin mitään niin tärkeetä on että mun pitäis se tietää. Mua vaan pelottaa et oon unohtanu jonku super tärkeen ajatuksen mikä mun ois pitäny selvittää, mut mun on nyt vaan luotettava siihen, että mä pärjään, vaikka mä en nyt ajattelekaan sitä. Mun ei tarvii. Mun ei tarvii tietää tai ajatella sitä. Mä kestän tän kyllä. Ja se olo paranee kyllä. Ja vaikka nyt itkisinkin joka päivä, ni taas jossain vaiheessa itken vähemmän. Kaikki selviää. Sitä paitsi, sen vastapainoks oon kyllä nauranuki yllättävän paljon, ottaen huomioon kuinka ahdistunu oon ollu :o outoa i guess. Mun pitää kyl iha just mennä nukkumaan, alkaa oikeest väsyttää semisti. Eka pitäs vaa ehk syyä jtn pientä. Mut siin nukkumises on vaa se ongelma, jos ei oteta huomioon tota kaikkea ahistusta jne niin öh, timppa. Koska niiku miten ihmeessä voin saada edes nukuttua ku oon sekasin siit henkilöst lmao. Nään jo nyt sieluni silmin kuinka vaa pyörin hereil ja en pysty unohtaa sitä huoh. Voi olla et kaikki muukin ahdistus joka tapauksessa pitää mut hereillä mut nii. No kai mun pitää joka tapauksessa yrittää ainakin. Ja toivoo vaa et saisin unta. Hmm. Tää asioiden auki kirjottaminen auttaa kyllä vähän. Yllättävänkin paljon. Mut nyt syömään D: mä pystyn tähän kyllä. Ihan varmasti pystyn. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En pysty tähän
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
