Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="Vikatikki" data-source="post: 98028" data-attributes="member: 438">Nykyselle psykologille kertomisesta voi olla hyötyä siinä mielessä että oireisiin voi saada oikeanlaista hoitoa ajoissa, persoonallisuushäiriöt ei "parane" joten niiden hoito keskittyy oireiden hallitsemiseen. Eli käytännössä diagnoosia ei tarvi hoidon saamiseksi, enemmän hyötyä siitä on esimerkiks jos tarvii jotain lausuntoja tai muuta.Oikean diagnoosin kannalta varsinainen täysi-ikäistyminen ei oo se oleellisin osa. Diagnooseja ei tehdä koska niitä varten pitää olla näyttöä oireiden pitkäkestoisuudesta ja siitä ettei ne esiinny vain tietyssä elämänvaiheessa. Mutta riippuu varmasti lääkäristä, mä sain diagnoosin muistaakseni jo 20-vuotiaana ja toinen lääkäri yritti diagnosoida eri persoonallisuushäiriötä jo 15-17-vuotiaana.Menee jaaritteluksi mutta niin, kannattaa kertoa ainaki oireista jos ne häiritsee arkea.</blockquote>