Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="azgeda" data-source="post: 125529" data-attributes="member: 26">UPDATE:oon nyt viimesen kahen päivän aikana nähny kahta eri kaverii (yöpyny heillä). oon saanu asiaa käsitellä rauhassa ja...tällä hetkellä en oo enää surullinen (tottakai harmittaa ja kaipuuta on, muttei enää niin voimakas, että pystyn jo tekemään miulle mieluisia asioita). eilen illalla miulla heräs huoli toisesta... kun oon tässä nyt ajatellu itteeni (kuinka ikävä miulla on häntä, jne.) ja omien tunteitten keskellä unohtanu, että on tääkin hälle todella kova paikka, eikä se päätös varmastikaan ollu helppo (vaikka toivottavasti se oli nyt ees jokseenkin helpottava).rupesin miettii ja tajusin, ettei hällä varmaan oo ketään, jonka kaa käydä tätä asiaa läpi (toisin kun esim. ite oon saanu käsitellä tätä ääneen eri ihmisten kaa ja saanu uutta perspektiiviä heiltä). hän ei muutenkaan oo avautuja tyyppii, vaikkakin miulle luotti kertoo asioita (ja kyllä takuulla luottaa edelleen, mutta...toki tän asian suhteen ois hyvä, että on myös joku toinen jolle puhuu, kun...voi olla aika vaikeeta pelkästään miun kaa tästä puhuu näin toisena osapuolena, kun voi olla ettei sitten kehtaa sanoo joitain asioita miulle tästä tilanteesta, mitä sanois ulkopuoliselle). hirvittää vaan, että hän nyt pähkäilee tätä asiaa mielessään. ainakaan se ei ois itelle se parhain tapa käsitellä tätä asiaa, ja kun sitä jää sit helposti märehtii ja jossittelee.</blockquote>

[QUOTE="azgeda, post: 125529, member: 26"] UPDATE: oon nyt viimesen kahen päivän aikana nähny kahta eri kaverii (yöpyny heillä). oon saanu asiaa käsitellä rauhassa ja...tällä hetkellä en oo enää surullinen (tottakai harmittaa ja kaipuuta on, muttei enää niin voimakas, että pystyn jo tekemään miulle mieluisia asioita). eilen illalla miulla heräs huoli toisesta... kun oon tässä nyt ajatellu itteeni (kuinka ikävä miulla on häntä, jne.) ja omien tunteitten keskellä unohtanu, että on tääkin hälle todella kova paikka, eikä se päätös varmastikaan ollu helppo (vaikka toivottavasti se oli nyt ees jokseenkin helpottava). rupesin miettii ja tajusin, ettei hällä varmaan oo ketään, jonka kaa käydä tätä asiaa läpi (toisin kun esim. ite oon saanu käsitellä tätä ääneen eri ihmisten kaa ja saanu uutta perspektiiviä heiltä). hän ei muutenkaan oo avautuja tyyppii, vaikkakin miulle luotti kertoo asioita (ja kyllä takuulla luottaa edelleen, mutta...toki tän asian suhteen ois hyvä, että on myös joku toinen jolle puhuu, kun...voi olla aika vaikeeta pelkästään miun kaa tästä puhuu näin toisena osapuolena, kun voi olla ettei sitten kehtaa sanoo joitain asioita miulle tästä tilanteesta, mitä sanois ulkopuoliselle). hirvittää vaan, että hän nyt pähkäilee tätä asiaa mielessään. ainakaan se ei ois itelle se parhain tapa käsitellä tätä asiaa, ja kun sitä jää sit helposti märehtii ja jossittelee. [/QUOTE]

En ole robotti