Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="haituvainen" data-source="post: 27019" data-attributes="member: 386"><p>mie olin joskus varma että kyllä ehdottomasti haluan, mutta nyt on tullu joku ihmeen pakokauhu että en :D:: ensinnäkin en jaksa melkeinpä pitää edes itestäni huolta, niin ainakin tällä hetkellä tuntuu että joku lapsiarki ois ihan liian sitovaa miun makuun. varmaan ahdistusin siitä ennen pitkää, että oon aina vastuussa toisen elämästä ja en vaan voi heittää hanskoja tiskiin jos väsyttää. aina pitäs tehä sitä ja tätä ja tuota, oon kuitenkin ihminen joka tarvii paljon omaa aikaa ja koen että lapsi tavallaan veis sitä liikaa pois, joka kyllä kuulostaa karulta mutta... niin se vaan on D: miulla on myös harvinainen sairaus, jonka takia ois mahdollista että pojalle tulis jopa vaikea kehitysvamma. ja siinä vaiheessa jos selviäis raskausaikana että täähän onkin kehitysvammanen, niin en mie haluis sitä lasta pitää. enkä siis missään nimessä aattele että kehitysvammasissa on jotain vikaa, mutta kyllähän se tois mielettömän isoja haasteita ja varjopuolia arkeen. myös synnyttäminen ja kaikki siihen liittyvä tuntuu niin vieraalta ja pelottavalta. toisaalta pitää muistaa että oon 16, joten ei tässä iässä tietysti varmaks voi sanoo - tiiä vaikka perustasin suurperheen :D mutta tuskin sentään sitä, uskon että jos hankin lapsia niin pari.</p></blockquote><p></p>

[QUOTE="haituvainen, post: 27019, member: 386"] mie olin joskus varma että kyllä ehdottomasti haluan, mutta nyt on tullu joku ihmeen pakokauhu että en :D:: ensinnäkin en jaksa melkeinpä pitää edes itestäni huolta, niin ainakin tällä hetkellä tuntuu että joku lapsiarki ois ihan liian sitovaa miun makuun. varmaan ahdistusin siitä ennen pitkää, että oon aina vastuussa toisen elämästä ja en vaan voi heittää hanskoja tiskiin jos väsyttää. aina pitäs tehä sitä ja tätä ja tuota, oon kuitenkin ihminen joka tarvii paljon omaa aikaa ja koen että lapsi tavallaan veis sitä liikaa pois, joka kyllä kuulostaa karulta mutta... niin se vaan on D: miulla on myös harvinainen sairaus, jonka takia ois mahdollista että pojalle tulis jopa vaikea kehitysvamma. ja siinä vaiheessa jos selviäis raskausaikana että täähän onkin kehitysvammanen, niin en mie haluis sitä lasta pitää. enkä siis missään nimessä aattele että kehitysvammasissa on jotain vikaa, mutta kyllähän se tois mielettömän isoja haasteita ja varjopuolia arkeen. myös synnyttäminen ja kaikki siihen liittyvä tuntuu niin vieraalta ja pelottavalta. toisaalta pitää muistaa että oon 16, joten ei tässä iässä tietysti varmaks voi sanoo - tiiä vaikka perustasin suurperheen :D mutta tuskin sentään sitä, uskon että jos hankin lapsia niin pari. [/QUOTE]

En ole robotti