Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="haituvainen" data-source="post: 86945" data-attributes="member: 386">eilen ja tänään on ollu tosi vaikeeta. eilen seisoin bussipysäkillä 25 min ihan vaan sen takia, että lamaannuin psykakäynnistä niin pahasti, etten vaan jotenkin pystyny menemään siihen bussiin, jolla oisin päässy keskustaan. tuli tosi epätodellinen ja outo olo, et kuka mie oon, mikä tää maailma on, mihin oon menossa ja häh. tuntu ettei missään oo mitään järkeä, tuntu ihan todella absurdilta. söin ekan lämpimän ruoankin vasta alkuillasta sen takia, että tuon sekavan olon takia en edes tuntenu nälkää. illemmalla tuli kauhee syyllisyys ja paniikki ja just tuo epätodellinen olo, mutta onneks oli kaveri siinä vieressä &lt;3 tänään kouluun meno oli vaikeeta, mutta pääsin sinne kuitenkin. puhuin psykan kanssa koululla puhelimessa tuosta oudosta olosta, joka helpotti vähän, kun kerroin että se meidän tapaaminen sairaalalla tosiaan aiheutti tuon lamaantumisen ja myös yks ihmissuhdeasia, joka on vaivannu paljon viime aikoina. sain myös vähän vinkkejä häneltä, et miten noissa tilanteissa vois oikein toimia. tänään sitten menin uimahalliin ja no, kävi näin: [ATTACH=full]3978[/ATTACH]mukavaa ku monta kuukautta voin jopa ihan hyvin, kerkesin jo uskoo ettei tää tästä enää pahene. aattelin, että oonpa mie selvinny vaikka mistä. mutta yhtäkkiä mieli ei enää haluu toimia, ja kaikki se hyvä vaan romuttuu. tai no ei nyt ihan kaikki, en mie niin älyttömän huonosti voi kun viime vuonna. mut siihen ei enää paljoo tarvita D:</blockquote>

[QUOTE="haituvainen, post: 86945, member: 386"] eilen ja tänään on ollu tosi vaikeeta. eilen seisoin bussipysäkillä 25 min ihan vaan sen takia, että lamaannuin psykakäynnistä niin pahasti, etten vaan jotenkin pystyny menemään siihen bussiin, jolla oisin päässy keskustaan. tuli tosi epätodellinen ja outo olo, et kuka mie oon, mikä tää maailma on, mihin oon menossa ja häh. tuntu ettei missään oo mitään järkeä, tuntu ihan todella absurdilta. söin ekan lämpimän ruoankin vasta alkuillasta sen takia, että tuon sekavan olon takia en edes tuntenu nälkää. illemmalla tuli kauhee syyllisyys ja paniikki ja just tuo epätodellinen olo, mutta onneks oli kaveri siinä vieressä <3 tänään kouluun meno oli vaikeeta, mutta pääsin sinne kuitenkin. puhuin psykan kanssa koululla puhelimessa tuosta oudosta olosta, joka helpotti vähän, kun kerroin että se meidän tapaaminen sairaalalla tosiaan aiheutti tuon lamaantumisen ja myös yks ihmissuhdeasia, joka on vaivannu paljon viime aikoina. sain myös vähän vinkkejä häneltä, et miten noissa tilanteissa vois oikein toimia. tänään sitten menin uimahalliin ja no, kävi näin: [ATTACH type="full"]3978[/ATTACH] mukavaa ku monta kuukautta voin jopa ihan hyvin, kerkesin jo uskoo ettei tää tästä enää pahene. aattelin, että oonpa mie selvinny vaikka mistä. mutta yhtäkkiä mieli ei enää haluu toimia, ja kaikki se hyvä vaan romuttuu. tai no ei nyt ihan kaikki, en mie niin älyttömän huonosti voi kun viime vuonna. mut siihen ei enää paljoo tarvita D: [/QUOTE]

En ole robotti