Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
3
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Jaahas mulla on ehkä asperger
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Lalamon" data-source="post: 136579" data-attributes="member: 89"><p>Tollaset diagnoosit on tärkeitä itsensä ymmärtämisen kannalta, sillä oppii tutustumaan heikkouksiinsa ja ymmärtämään, mistä oma käyttäytyminen johtuu. Samoin oppii ymmärtämään, että jotkut sun käyttäytymisessä ja toiminnassa on osa sua, jolle sä et aina voi mitään. Useille ns. "vanhan väen suomalais-aspergereille" (tarkoitan tällä suurinpiirtein jo 70-90-luvulla eläineitä ihmisiä) diagnoosi aikuisiässä oli suuri helpotus, kun heille selvisi vihdoin, miksi he käyttäytyvät "oudosti". Tieto Aspergerista saapui Suomeen vasta 80-luvulla, ja eka diagnoosi tehtiin vuonna 1989, joten aika vähän aikaa siitä on tiedetty. Täten monet vanhemmat aspergerit ovatkin saaneet diagnoosinsa kauheen myöhään. </p><p></p><p>Mun mielestä olis hyvä, että sun asperger-epäilyksiä tutkittaisiin pidemmälle siltä varalta, jos sulla sattuu olemaan sellainen. Vaikka sä saisit sen diagnoosin, oot silti sama henkilö kuin ennen diagnoosia. Ainoa ero on vaan se, että sulla on asperger-diagnoosi papereilla. 😇 Ja aspergerista ei tarvitse ihmisille mainita, jos ei halua. Itsekään en tee näin mielellään, sillä pelottaa ihmisten reaktio asiaan. Asperger ei kuitenkaan näy vahvasti ulkonäöllisesti niin kuin esimerkiksi Downin syndrooma, joten voi olla, ettei ihmiset huomaa sun aspergeria helposti. Joskus taas ihmiset voivat huomata sen ilman, että siitä mainitsisit.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Lalamon, post: 136579, member: 89"] Tollaset diagnoosit on tärkeitä itsensä ymmärtämisen kannalta, sillä oppii tutustumaan heikkouksiinsa ja ymmärtämään, mistä oma käyttäytyminen johtuu. Samoin oppii ymmärtämään, että jotkut sun käyttäytymisessä ja toiminnassa on osa sua, jolle sä et aina voi mitään. Useille ns. "vanhan väen suomalais-aspergereille" (tarkoitan tällä suurinpiirtein jo 70-90-luvulla eläineitä ihmisiä) diagnoosi aikuisiässä oli suuri helpotus, kun heille selvisi vihdoin, miksi he käyttäytyvät "oudosti". Tieto Aspergerista saapui Suomeen vasta 80-luvulla, ja eka diagnoosi tehtiin vuonna 1989, joten aika vähän aikaa siitä on tiedetty. Täten monet vanhemmat aspergerit ovatkin saaneet diagnoosinsa kauheen myöhään. Mun mielestä olis hyvä, että sun asperger-epäilyksiä tutkittaisiin pidemmälle siltä varalta, jos sulla sattuu olemaan sellainen. Vaikka sä saisit sen diagnoosin, oot silti sama henkilö kuin ennen diagnoosia. Ainoa ero on vaan se, että sulla on asperger-diagnoosi papereilla. 😇 Ja aspergerista ei tarvitse ihmisille mainita, jos ei halua. Itsekään en tee näin mielellään, sillä pelottaa ihmisten reaktio asiaan. Asperger ei kuitenkaan näy vahvasti ulkonäöllisesti niin kuin esimerkiksi Downin syndrooma, joten voi olla, ettei ihmiset huomaa sun aspergeria helposti. Joskus taas ihmiset voivat huomata sen ilman, että siitä mainitsisit. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Jaahas mulla on ehkä asperger
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja