Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Kadun tän keskustelun tekoa vielä mutta (liittyy abortteihin)
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 107364" data-attributes="member: 34"><p>Mikä teitä kaikkia oikein vaivaa xd tää siis vitsillä sen takia kun jo sinä ja kilowattituntimittari on peräkkäin sanonu tota samaa ja sit mä vaan oon silleen miten VITUSSA te teette ton :D en ymmärrä en ymmärrä yhtään. En saa yhtään otetta siitä miten te voitte ajatella näin, mutta mukava kuulla i guess xd </p><p></p><p>Ja joo aivan varmasti on huolestuttavaa ja silleen. Ja vaikka oon kärsinyt aina tai ainakin pitkään samanlaisista oireista niin nyt tää on vaan pahentunut ja ollaan oikeasti siinä pisteessä että en ymmärrä kohta enää todellisuutta. Myös se mitä luin psykoosia lähentelevistä oireista niin siin oli että epäluuloisuus ja pelokkuus ja se mulla todella on. Oon nyt ainakin kaks kertaa pelännyt mun isän tappavan mut tai jotain, molemmat silloin kun se on huutanut mulle. Ensimmäisellä kerralla ajattelin oikeasti etten selviä tästä hengissä, ajattelin että se saattaa oikeasti hakea tuolta jotain millä se aikootappaa mut, vaikka se kai menikin vaan ulos tai jotain. Se siis pelkästään huus mulle mut ei muuta. Tokalla kerralla olin jälleen ihan törkeän peloissaan, kun meillä oli se riitajuttu niin menin ulko-ovelle haukkaa happee mut sit jotenki pelkäsin että se tulee mun taakse ja lyö mua. Toki se huus mulle aivan täysiä joten on normaalia olla peloissaan mut olin niin saatanan shokissa ja täysin pelon kourissa. Ei toi must terveeltä kuulosta siis koko tää tilanne. Ton jälkeen oon puhunut jotain pientä sen kanssa mut en hirveesti ja siis edelleen mua ahdistaa se tilanne ja oon jotenki ihan ymmällään. Tuntuu et mua vaan satutetaan jatkuvasti, sekä perheenjäsenet että tuntemattomat esim täällä netissä. Puhumattakaan niistä koulukiusaamismuistoista mutta siitä nyt ei tarvi edes puhua koska on niin itsestään selvää että se edelleen sekoittaa mun psyykettä aika rankasti.</p><p></p><p>Ok en tiiä mikä vastaus tää oli sori oon väsynyt niin en tajuu mitä kirjoitan. + Muutenki paniikis edelleen.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 107364, member: 34"] Mikä teitä kaikkia oikein vaivaa xd tää siis vitsillä sen takia kun jo sinä ja kilowattituntimittari on peräkkäin sanonu tota samaa ja sit mä vaan oon silleen miten VITUSSA te teette ton :D en ymmärrä en ymmärrä yhtään. En saa yhtään otetta siitä miten te voitte ajatella näin, mutta mukava kuulla i guess xd Ja joo aivan varmasti on huolestuttavaa ja silleen. Ja vaikka oon kärsinyt aina tai ainakin pitkään samanlaisista oireista niin nyt tää on vaan pahentunut ja ollaan oikeasti siinä pisteessä että en ymmärrä kohta enää todellisuutta. Myös se mitä luin psykoosia lähentelevistä oireista niin siin oli että epäluuloisuus ja pelokkuus ja se mulla todella on. Oon nyt ainakin kaks kertaa pelännyt mun isän tappavan mut tai jotain, molemmat silloin kun se on huutanut mulle. Ensimmäisellä kerralla ajattelin oikeasti etten selviä tästä hengissä, ajattelin että se saattaa oikeasti hakea tuolta jotain millä se aikootappaa mut, vaikka se kai menikin vaan ulos tai jotain. Se siis pelkästään huus mulle mut ei muuta. Tokalla kerralla olin jälleen ihan törkeän peloissaan, kun meillä oli se riitajuttu niin menin ulko-ovelle haukkaa happee mut sit jotenki pelkäsin että se tulee mun taakse ja lyö mua. Toki se huus mulle aivan täysiä joten on normaalia olla peloissaan mut olin niin saatanan shokissa ja täysin pelon kourissa. Ei toi must terveeltä kuulosta siis koko tää tilanne. Ton jälkeen oon puhunut jotain pientä sen kanssa mut en hirveesti ja siis edelleen mua ahdistaa se tilanne ja oon jotenki ihan ymmällään. Tuntuu et mua vaan satutetaan jatkuvasti, sekä perheenjäsenet että tuntemattomat esim täällä netissä. Puhumattakaan niistä koulukiusaamismuistoista mutta siitä nyt ei tarvi edes puhua koska on niin itsestään selvää että se edelleen sekoittaa mun psyykettä aika rankasti. Ok en tiiä mikä vastaus tää oli sori oon väsynyt niin en tajuu mitä kirjoitan. + Muutenki paniikis edelleen. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Kadun tän keskustelun tekoa vielä mutta (liittyy abortteihin)
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
