Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="haituvainen" data-source="post: 93513" data-attributes="member: 386">tw tähän alkuun, ne joilla on itsetuhosia ajatuksia / kuolema-ajatuksia tms., ei ehkä kannata lukee D: varalta tämmönen trigger warning, vaikka teksti ei kovin raflaava olekaan (ei mitään yksityiskohtia tms.)kiitos viestistä <3 oot oikeessa. miullahan oli aiemmin melko itsetuhosia ajatuksia tän jätkän takia ja sellanen olo, että miussa on jotain vikaa ja mie oon tehny väärin. hän myös uskotteli miulle semmosta, joten totta kai uskoin ainakin osittain.oon kuitenkin nyt tajunnu, että koska ainakin kolme muuta ihmistä miun lisäks (äiti ja pari tyttöpuolista kaveria) on huomannu sen pojan olevan outo mua kohtaan, niin en mie voi olla niin tyhmä, että oisin vaan kuvitellu tän kaiken.oon vihanen, hämmentyny, surullinen ja ihan hitusen helpottunu. helpottunu siis siitä, että oon nyt vihdoin alkanu mennä enemmän järki tunteiden edellä ja tajunnu, että miun pitää heivata se pikkupentu helvettiin miun elämästä. oon myös helpottunu siitä, että ei oo enää niinkään niitä kuolema- / itsetuhoajatuksia. toki oon edelleen sekavassa mielentilassa, tuntuu että pää hajoaa, oon vihanen ja vähän surullinenkin. ennen kaikkea on sellanen olo, että mikä tarkotus tällä kaikella oli. miks menin tutustumaan siihen ihmiseen alunperinkään, enkä heivannu sitä jo sillon pois, kun miun intuitio sano ettei se tee miulle hyvää?kaiken lisäks tää sama on tapahtunu aiemmin yhen toisen pojan kanssa. hän tosin oli miun ihastus ja ei se nyt ihan samalla tavalla menny, mutta yhtäläisyyksiä kyllä löytyy.enkö mie koskaan opi arvostamaan itteeni ja miks kiinnyn tosi pahasti kaikkiin renttuihin D: toisaalta aattelen, että se on tässä tilanteessa hän jonka pitää hävetä, ja turha tätä on jossitella. ehkä vielä joskus opin.p.s. anteeks tosi pitkä avautuminen, oli pakko saada tää kaikki johonkin D: kiitos vielä <3</blockquote>

En ole robotti