azgeda
Asiantuntija
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 728
- Reaktioarvo
- 746
alan voida päivä päivältä paremmin, vaikka vieläkin tulee semmosia...hetkiä, kun tuntuu hieman pahalta ja epärealistiselta. tulee semmonen inhottava paineen tunne rintakehään.
miulla on häntä äärettömän kova ikävä. miulla on niitä meiän ihania hetkiä ikävä. toivottavasti saatais ne takas vielä joku päivä... hän ainakin sano, että kyllä on vielä mahollisuus, että niitä hyviä hetkiä tulee lisää.
aattelin, että kuukauden päästä kysyisin josko voitais nähä. tällä hetkellä sovittiin siitä, että kysellään kuulumisia mahollisesti joka päivä (ettei se ahista kumpaakaan), mutta näkeminen on vielä liian aikasta. ehkä se olo myös siinä kohtaa parantuu entisestään, kun saa halata toista ja olla omalla tavalla toisen lähellä (mutta nyt tällä hetkellä se varmasti pahentais kaipuun tunnetta). sais jutella jotain randomii... voitais kattoo masked singerii ja roastata niitä esiintyjä, miten entiseen tapaan. naurettais yhessä (kaipaan sitä) ja...vaan hengattais. se tuntuis normaalilta, että pystytään oikeesti olla nyt kavereita. ettei se siis ois pelkkä ajatus, että "joo joo, kyllä ollaan kavereita", jos ymmärrätte.
mie laitoin hälle eilen aika pitkän viestin, jossa ilmasin huoltani häntä kohtaan, kerroin olevani hänen tukena ja ylipäänsä kerroin mitä ajattelen. painotin, ettei hän oo yksin ja miulle saa kertoo ihan mitä vaan, jne. juteltiin siinä sitten vielä, ja...no jossain kohin hän sano, "olit ihan mahtava (tyttöystävä)". kirpas kuulla toi menneessä aikamuodossa, mutta kyllä se siitä. lisäks kerroin hälle, että hän opetti miulle paljon siitä, minkälainen on hyvä ja terve parisuhde (lukuunottamatta siitä ahistuksesta johtuvaa sulkeutumista, mikä ei oo kenenkään vika). hän kiitti sydämen kera.
aiempina päivinä hän on laittanu gn ja gm, ja...no pe-la yönä ei ees laittanu mitään. kumminkin tuon eilispäivän keskustelun jälkeen, kun laitoin kuvan ja sinne "sweet dreams" tarran (oon nyt laittanu perus kuvia hälle jonkun "good night", "good morning", tms. tarran kera), hän vastas aika samalla sekunnilla "öitäää". tiiän, että se oli ainoostaan miulle tarkotettu, eikä hän ollu vielä menossa nukkuu. tänä aamuna laitoin sitten taas kuvan ja jonkun "I need coffee" tarran, mutta ruksasin sanan "coffee" yli (meiän juttu, kun paasasin vitsillä hälle siitä kahvin juonnista). tavallaan annoin hälle ilmi, että se tuli pelkästään hälle se kuva. hän sitten vastas "huomenta" semmosen väsyneen emojin kera (se merkkas jälleen paljon). noi kuulostaa niin pieniltä jutuilta, mutta...tunnen hänet ja noi merkkaa miulle paljon.
kun kyllä toi meiän keskustelu nyt vaikutti asiaan... toki hän ei oo voinu tietää, mitä ajattelen. toki se ois ollu sillon torstaina helppo sanoo, että jäähään kavereiks ja silleen, mutta ei sitä ois voinu tietää, jos oisin jotenkin katkeroitunu, enkä oiskaan halunnu olla missään tekemisissä tai vastaavaa. kumminkin sitten vakuutin hälle sillä miun viestillä, että tuun olee hänen tukena ja kaverina.
aika näyttää parhaiten, mitä tulee tapahtuu. tottakai ois kiva, jos...jossain vaiheessa hän kumminkin ilmottais, että onko toivoo. että jos hän alkais olla esim. pikku hiljaa valmis suhteeseen (mutta tarviis vielä lisää aikaa, jota osaisin antaa). tää on paha, kun kukaan ei osaa arvioida, miten paljon aikaa hän tarvii. onko se puol vuotta, vuos... kukaan ei tiiä. kun tietenkin annan aikaa, mutten voi ikuisuuksiin jäähä roikkuu... tää tilanne ois helpompi, jos tietäis 100% varmuudella, että meillä on mahollisuus tulevaisuudessa, mutta kun kukaan ei voi sitä tietää.
kyllä ainakin voin heittämällä antaa vuoden aikaa, kun oon kumminkin vasta 18. ens kesänä 19, mikä ei oo vielä mitään. nyt saan keskittyy rauhassa abivuoteen ja kaverisuhteisiin. ens vuonna muutenkin pidän välivuoden (mietin, mitä oikeesti haluun tehä elämällä), että... sillon on mahollisuus keskittyy rakentaa toista ihmissuhdetta (jos hänen kaa ei ookkaan mahollisuutta), mikäli vaan haluun (ei oo kuitenkaan ajankohtasta nyt).
miulla on häntä äärettömän kova ikävä. miulla on niitä meiän ihania hetkiä ikävä. toivottavasti saatais ne takas vielä joku päivä... hän ainakin sano, että kyllä on vielä mahollisuus, että niitä hyviä hetkiä tulee lisää.
aattelin, että kuukauden päästä kysyisin josko voitais nähä. tällä hetkellä sovittiin siitä, että kysellään kuulumisia mahollisesti joka päivä (ettei se ahista kumpaakaan), mutta näkeminen on vielä liian aikasta. ehkä se olo myös siinä kohtaa parantuu entisestään, kun saa halata toista ja olla omalla tavalla toisen lähellä (mutta nyt tällä hetkellä se varmasti pahentais kaipuun tunnetta). sais jutella jotain randomii... voitais kattoo masked singerii ja roastata niitä esiintyjä, miten entiseen tapaan. naurettais yhessä (kaipaan sitä) ja...vaan hengattais. se tuntuis normaalilta, että pystytään oikeesti olla nyt kavereita. ettei se siis ois pelkkä ajatus, että "joo joo, kyllä ollaan kavereita", jos ymmärrätte.
mie laitoin hälle eilen aika pitkän viestin, jossa ilmasin huoltani häntä kohtaan, kerroin olevani hänen tukena ja ylipäänsä kerroin mitä ajattelen. painotin, ettei hän oo yksin ja miulle saa kertoo ihan mitä vaan, jne. juteltiin siinä sitten vielä, ja...no jossain kohin hän sano, "olit ihan mahtava (tyttöystävä)". kirpas kuulla toi menneessä aikamuodossa, mutta kyllä se siitä. lisäks kerroin hälle, että hän opetti miulle paljon siitä, minkälainen on hyvä ja terve parisuhde (lukuunottamatta siitä ahistuksesta johtuvaa sulkeutumista, mikä ei oo kenenkään vika). hän kiitti sydämen kera.
aiempina päivinä hän on laittanu gn ja gm, ja...no pe-la yönä ei ees laittanu mitään. kumminkin tuon eilispäivän keskustelun jälkeen, kun laitoin kuvan ja sinne "sweet dreams" tarran (oon nyt laittanu perus kuvia hälle jonkun "good night", "good morning", tms. tarran kera), hän vastas aika samalla sekunnilla "öitäää". tiiän, että se oli ainoostaan miulle tarkotettu, eikä hän ollu vielä menossa nukkuu. tänä aamuna laitoin sitten taas kuvan ja jonkun "I need coffee" tarran, mutta ruksasin sanan "coffee" yli (meiän juttu, kun paasasin vitsillä hälle siitä kahvin juonnista). tavallaan annoin hälle ilmi, että se tuli pelkästään hälle se kuva. hän sitten vastas "huomenta" semmosen väsyneen emojin kera (se merkkas jälleen paljon). noi kuulostaa niin pieniltä jutuilta, mutta...tunnen hänet ja noi merkkaa miulle paljon.
kun kyllä toi meiän keskustelu nyt vaikutti asiaan... toki hän ei oo voinu tietää, mitä ajattelen. toki se ois ollu sillon torstaina helppo sanoo, että jäähään kavereiks ja silleen, mutta ei sitä ois voinu tietää, jos oisin jotenkin katkeroitunu, enkä oiskaan halunnu olla missään tekemisissä tai vastaavaa. kumminkin sitten vakuutin hälle sillä miun viestillä, että tuun olee hänen tukena ja kaverina.
aika näyttää parhaiten, mitä tulee tapahtuu. tottakai ois kiva, jos...jossain vaiheessa hän kumminkin ilmottais, että onko toivoo. että jos hän alkais olla esim. pikku hiljaa valmis suhteeseen (mutta tarviis vielä lisää aikaa, jota osaisin antaa). tää on paha, kun kukaan ei osaa arvioida, miten paljon aikaa hän tarvii. onko se puol vuotta, vuos... kukaan ei tiiä. kun tietenkin annan aikaa, mutten voi ikuisuuksiin jäähä roikkuu... tää tilanne ois helpompi, jos tietäis 100% varmuudella, että meillä on mahollisuus tulevaisuudessa, mutta kun kukaan ei voi sitä tietää.
kyllä ainakin voin heittämällä antaa vuoden aikaa, kun oon kumminkin vasta 18. ens kesänä 19, mikä ei oo vielä mitään. nyt saan keskittyy rauhassa abivuoteen ja kaverisuhteisiin. ens vuonna muutenkin pidän välivuoden (mietin, mitä oikeesti haluun tehä elämällä), että... sillon on mahollisuus keskittyy rakentaa toista ihmissuhdetta (jos hänen kaa ei ookkaan mahollisuutta), mikäli vaan haluun (ei oo kuitenkaan ajankohtasta nyt).
