Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Dayplayer" data-source="post: 16395" data-attributes="member: 220">CassandraNaisesta oli ollut mielekästä kuunnella palomiesten kertomuksia jo senkin takia, että oma työnsä oli hyvin erilaista. Hän kirjoitti ensin toimistolla monta tuntia putkeen, kävi tekemässä välillä haastatteluita lehteä varten ja osallistui sen editoimiseen. Ja vaikka hän rakasti työtään, niin se vei välillä aikaa muilta haaveilta. Hyvänä esimerkkinä oli hänen henkilökohtaisella koneella oleva kirjan alku, jota hän oli työstänyt aika ajoin, mitä oli töiltään ehtinyt.Cass havahtui mietteistään hereille, kun kuuli Mickeyn vastaavan sanoihinsa. Hän soi Mickeylle hymyn ja nyökkäsi hieman.”On hyvä, että pidit haaveestasi kiinni. Muuten et olisi tässä”, Cass vastasi. Miehen sitten kertoessa ikimuistoisimmasta tehtävästään, Cass pudisti päätään. Oli sääli, että aikuiset ihmiset asettivat pienet lapset alttiiksi vaaralle omalla käytöksellään. Oli kuitenkin ollut onni onnettomuudessa ja palomiehet olivat saapuneet ajoissa paikalle. Miehen jatkaessa seuraavaan kysymykseensä, Cass kirjoitti tietoja lyhyin sanoin ylös ja nyökkäsi aavistuksen verran. Hän oli saanut Mickeystä paljon irti, aivan kuten muistakin. Kun tuo sitten vielä kertoi olevansa vapaa, vino hymy kohosi Cassin huulille. Jutun jälkeen Mickey saisi hätistellä kosijoita, etenkin kun nuo näkisivät miehen siniset silmät kuvassa.”No niin, hienoa. Minulla onkin kaikki tarvitsemani”, Cass sanoi ja sammutti sitten puhelimensa nauhoituksen.”Kuten kerroin muillekin, valokuvaajamme tulee ottamaan muutaman kuvan. Hän ei päässyt tänään, lapset olivat kipeinä, mutta hän yrittää päästä huomenna”, Cass sanoi, sulkiessaan lehtiötään.# Kiitos! :) #</blockquote>

[QUOTE="Dayplayer, post: 16395, member: 220"] Cassandra Naisesta oli ollut mielekästä kuunnella palomiesten kertomuksia jo senkin takia, että oma työnsä oli hyvin erilaista. Hän kirjoitti ensin toimistolla monta tuntia putkeen, kävi tekemässä välillä haastatteluita lehteä varten ja osallistui sen editoimiseen. Ja vaikka hän rakasti työtään, niin se vei välillä aikaa muilta haaveilta. Hyvänä esimerkkinä oli hänen henkilökohtaisella koneella oleva kirjan alku, jota hän oli työstänyt aika ajoin, mitä oli töiltään ehtinyt. Cass havahtui mietteistään hereille, kun kuuli Mickeyn vastaavan sanoihinsa. Hän soi Mickeylle hymyn ja nyökkäsi hieman. ”On hyvä, että pidit haaveestasi kiinni. Muuten et olisi tässä”, Cass vastasi. Miehen sitten kertoessa ikimuistoisimmasta tehtävästään, Cass pudisti päätään. Oli sääli, että aikuiset ihmiset asettivat pienet lapset alttiiksi vaaralle omalla käytöksellään. Oli kuitenkin ollut onni onnettomuudessa ja palomiehet olivat saapuneet ajoissa paikalle. Miehen jatkaessa seuraavaan kysymykseensä, Cass kirjoitti tietoja lyhyin sanoin ylös ja nyökkäsi aavistuksen verran. Hän oli saanut Mickeystä paljon irti, aivan kuten muistakin. Kun tuo sitten vielä kertoi olevansa vapaa, vino hymy kohosi Cassin huulille. Jutun jälkeen Mickey saisi hätistellä kosijoita, etenkin kun nuo näkisivät miehen siniset silmät kuvassa. ”No niin, hienoa. Minulla onkin kaikki tarvitsemani”, Cass sanoi ja sammutti sitten puhelimensa nauhoituksen. ”Kuten kerroin muillekin, valokuvaajamme tulee ottamaan muutaman kuvan. Hän ei päässyt tänään, lapset olivat kipeinä, mutta hän yrittää päästä huomenna”, Cass sanoi, sulkiessaan lehtiötään. # Kiitos! :) # [/QUOTE]

En ole robotti