Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
3
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Luin mun päiväkirjat läpi ja tajusin että mulla on ollut todella hyvä elämä
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Hydrangea" data-source="post: 165450" data-attributes="member: 1766"><p>Oon siis aloittanut päiväkirjan suht säännöllisen kirjoittamisen 8-vuotiaana ja pidän sitä edelleen. Aloitin jouluna niiden läpi käymisen ja sain viime viikolla luettua viime vuoden loppuun asti tehdyt. </p><p></p><p>Mua yllätti hyvin paljon se, miten kirjojen sisältö ja mun omat muistikuvani poikkeavat toisistaan. Mulla on ollut vakavaa masennusta vuosia ja se kyllä näkyy kirjojen sivuilla selkeästi. Mutta mun elämä on ollut ihan toisenlaista kuin mitä olen muistanut. Ilmeisesti masennus on saanut aikaan sen, että olen ihan tosissani luullut, ettei mulla ole teininä ollut kavereita enkä oo juuri koskaan tehnyt mitään. Välivuotenikin luulin maanneeni kotona itkemässä. Oon suoraan sanottuna unohtanut ihmisiä, tapahtumia, kaiken hyvän. Ysiluokalla näytän olleen joka päivä jossain kavereiden kanssa, välivuonna oon saanut tallilta kavereita, käynyt baareissa, jutellut miesten kanssa, reissannut... Ja mä en ole muistanut noita.</p><p></p><p>Aika järkyttävää. Oon vieläpä vuosia elänyt sellaisessa katumuksessa, että kunpa olisin elänyt elämäni toisin. Ja ihan turhaan näköjään. </p><p></p><p>Mutta tulipa selväksi miten radikaalisti masennus vaikuttaa aivoihin.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Hydrangea, post: 165450, member: 1766"] Oon siis aloittanut päiväkirjan suht säännöllisen kirjoittamisen 8-vuotiaana ja pidän sitä edelleen. Aloitin jouluna niiden läpi käymisen ja sain viime viikolla luettua viime vuoden loppuun asti tehdyt. Mua yllätti hyvin paljon se, miten kirjojen sisältö ja mun omat muistikuvani poikkeavat toisistaan. Mulla on ollut vakavaa masennusta vuosia ja se kyllä näkyy kirjojen sivuilla selkeästi. Mutta mun elämä on ollut ihan toisenlaista kuin mitä olen muistanut. Ilmeisesti masennus on saanut aikaan sen, että olen ihan tosissani luullut, ettei mulla ole teininä ollut kavereita enkä oo juuri koskaan tehnyt mitään. Välivuotenikin luulin maanneeni kotona itkemässä. Oon suoraan sanottuna unohtanut ihmisiä, tapahtumia, kaiken hyvän. Ysiluokalla näytän olleen joka päivä jossain kavereiden kanssa, välivuonna oon saanut tallilta kavereita, käynyt baareissa, jutellut miesten kanssa, reissannut... Ja mä en ole muistanut noita. Aika järkyttävää. Oon vieläpä vuosia elänyt sellaisessa katumuksessa, että kunpa olisin elänyt elämäni toisin. Ja ihan turhaan näköjään. Mutta tulipa selväksi miten radikaalisti masennus vaikuttaa aivoihin. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Luin mun päiväkirjat läpi ja tajusin että mulla on ollut todella hyvä elämä
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja