Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
2
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
menetin just kaiken
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Iguessimhuman" data-source="post: 63152" data-attributes="member: 135"><p>Oon nyt eron jälkeen ainaki ollu siskoni kanssa enemmän yhteyksissä ku tyyliin viitenä edeltävänä vuonna yhteensä.</p><p>Sanoi, et voin mennä käymään, jos tarviin teetä ja sympatiaa</p><p>Mä ja mun sisko ei yleensä tulla lainkaan toimeen, eikä olla sillein kauheen läheisiä tai tekemisissä keskenään, mut välillä oon vaan tosi kiitollinen, et se on olemassa.</p><p>Also, pakko sanoa, et mulla on mahtava kämppis, kertoi erosta selviämisestä noin yleensä ja että miten hän on eronsa käsitellyt ja suositteli lukuisia sarjoja ja elokuvia, jotka on hyviä pään saamiseksi muualle.</p><p>Mulla ei oo yhtään läheisempiä kavereita / ystäviä täällä, tai oikeestaan enää missään muuallakaan, mut pari aktivismin kautta tutuksi tulleen tyypin kanssa olin monta tuntia. En puhu niiden kanssa mun erosta yhtään, mut oli jotenki tosi kiva olla muiden ihmisten seurassa</p><p></p><p>Mulla on nyt hetkiä, jolloin ei ees tunnu pahalta, oon menettänyt sen ihmisen, so what, ei tässä voi muuta kuin mennä eteenpäin, mut sit toisaalta myös hetkiä kun itken sikiöasennossa. </p><p>Sit kans en haluu nukkua, koska pelkään et nään unta, jossa ollaan vielä yhdessä ja joudun menettämään hänet aamulla uudestaan ja ylipäätään aamut pelottaa, koska aamulla herätessä ei täysin sisäistä missä on, kuka on, jne. nii et se ku ekan kerran herättyäni sisäistän, et ei olla enää yhdessä, tuntuu vaan niin pahalta.</p><p></p><p>Viime kuukausina, jos on tuntunu pahalta nii oon vaan menny nukkumaan tai vähintään sänkyyn makaamaan ja halannu ylimääräsenä ollutta peittoa ja kuvitellu et se on mun tyttöystävä (nykyinen eksä, oho, viittasin häneen ensimmäistä kertaa ikinä tollein) ja se on tuonu aina tosi paljon lohtua, välilä oon kuvitellu puhuvani sen kanssa.</p><p>Oikeestaan aina kun en oo nukkunu sen kanssa, oon tehny tollein.</p><p>Nyt on vaikeeta, ku en voi hakee helpotusta sillein ja nukun oikeesti joka yö yksin.</p><p></p><p>ja kiitos kaikille tuesta, päivittelen tänne varmaan jonkun verran mun fiiliksiä lähiaikoina.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Iguessimhuman, post: 63152, member: 135"] Oon nyt eron jälkeen ainaki ollu siskoni kanssa enemmän yhteyksissä ku tyyliin viitenä edeltävänä vuonna yhteensä. Sanoi, et voin mennä käymään, jos tarviin teetä ja sympatiaa Mä ja mun sisko ei yleensä tulla lainkaan toimeen, eikä olla sillein kauheen läheisiä tai tekemisissä keskenään, mut välillä oon vaan tosi kiitollinen, et se on olemassa. Also, pakko sanoa, et mulla on mahtava kämppis, kertoi erosta selviämisestä noin yleensä ja että miten hän on eronsa käsitellyt ja suositteli lukuisia sarjoja ja elokuvia, jotka on hyviä pään saamiseksi muualle. Mulla ei oo yhtään läheisempiä kavereita / ystäviä täällä, tai oikeestaan enää missään muuallakaan, mut pari aktivismin kautta tutuksi tulleen tyypin kanssa olin monta tuntia. En puhu niiden kanssa mun erosta yhtään, mut oli jotenki tosi kiva olla muiden ihmisten seurassa Mulla on nyt hetkiä, jolloin ei ees tunnu pahalta, oon menettänyt sen ihmisen, so what, ei tässä voi muuta kuin mennä eteenpäin, mut sit toisaalta myös hetkiä kun itken sikiöasennossa. Sit kans en haluu nukkua, koska pelkään et nään unta, jossa ollaan vielä yhdessä ja joudun menettämään hänet aamulla uudestaan ja ylipäätään aamut pelottaa, koska aamulla herätessä ei täysin sisäistä missä on, kuka on, jne. nii et se ku ekan kerran herättyäni sisäistän, et ei olla enää yhdessä, tuntuu vaan niin pahalta. Viime kuukausina, jos on tuntunu pahalta nii oon vaan menny nukkumaan tai vähintään sänkyyn makaamaan ja halannu ylimääräsenä ollutta peittoa ja kuvitellu et se on mun tyttöystävä (nykyinen eksä, oho, viittasin häneen ensimmäistä kertaa ikinä tollein) ja se on tuonu aina tosi paljon lohtua, välilä oon kuvitellu puhuvani sen kanssa. Oikeestaan aina kun en oo nukkunu sen kanssa, oon tehny tollein. Nyt on vaikeeta, ku en voi hakee helpotusta sillein ja nukun oikeesti joka yö yksin. ja kiitos kaikille tuesta, päivittelen tänne varmaan jonkun verran mun fiiliksiä lähiaikoina. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
menetin just kaiken
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
