Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
3
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Mikä mua vaivaa?!Help
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Poistettukäyttäjänimi1448" data-source="post: 98197" data-attributes="member: 1448"><p>Näin alkuun tietoa: Olen siis ihan päällisesti terve ja elämässä kaikki muut asiat kohdallaan. Pärjään hyvin mulle annetuissa tehtävissä ja olen aina ollut kiitettävän tason oppilaana ilman kummempia opiskeluja eli siis voin itse sanoa että olen ihan älykäs ym. (!Tietty ei kouluarvosanat vaikuta älykkyyteen paljoakaan!) Esiintyminen ei ole ollut minulle liian haastavaa ja olen pitänyt peruskouluaikana monia esitelmiä myös itsekseen mm. englanniksi. Ja siis en pelkää ihmisiä enkä muita sosiaalisia tilanteita (olen nykyään se kuka alkaa juttelemaan niitä näitä jos on liian hiljaista) </p><p></p><p>Mutta asiaan.. Ajattelen koko ajan nykyään, että olen jollain tavalla vajaa ja "huomaan" itsessäni jatkuvasti lisää jotain vikoja. Mulla on r-vika ja nyt mietin koko ajan sitä ja ajattelen että mulla olis nyt myös s-vika, jota kukaan ei ainakaan ole mulle ikinä sanonut. Ja siis kokonaisuudessaan tuo r-vika saa mun itsetunnon niin alas et voisin vaa 🙍🏼🗡️. </p><p>En tiedä mitä tehdä.. olen koittanut opetella r-kirjainta, saan sen ehkä mutta en ole millään tapaa varma saanko sitä oikein. Ja välillä tulee olo että onko mulla oikeesti koko vikaa🤷🏼 Mutta jotain edistystä kait, lauluani kuunnellessa en huomaa tätä virhettä ja yhteen kesätyö hakemuksen esittelyvideossa jopa käytin sitä😎mutta siitä kyllä huomasi jonkin verran ettei suju kovin hyvin. (Näissä siis käytin tapaa jonka kuvittelen olevan suht. oikea) </p><p></p><p>Jos asuisin itsekseen, menisin samantien puheterapiaan ja ehkäpä johonkin muuhunkin terapiaan pääni takia. Mutta en kehtaa kun asun vanhemmillani ja se ahdistus joka tulee siitä että mun pitäs niille tästä mainita. </p><p></p><p>Välillä tulee tällaisia jaksoja jolloin tekisin itselleni mitä vain tuon yhden asian takia ja joskus tuntuu että ei koko asialla ole väliä ja voin elää aivan tavallisesti. Nyt kuitenkin tosi tiheästi näitä jaksoja syksystä asti. </p><p>Tuntuu että sekoan ja siis jos joku nyt on lukenu tätä niin kiitos jos vielä jotain vastaisit. 😊</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Poistettukäyttäjänimi1448, post: 98197, member: 1448"] Näin alkuun tietoa: Olen siis ihan päällisesti terve ja elämässä kaikki muut asiat kohdallaan. Pärjään hyvin mulle annetuissa tehtävissä ja olen aina ollut kiitettävän tason oppilaana ilman kummempia opiskeluja eli siis voin itse sanoa että olen ihan älykäs ym. (!Tietty ei kouluarvosanat vaikuta älykkyyteen paljoakaan!) Esiintyminen ei ole ollut minulle liian haastavaa ja olen pitänyt peruskouluaikana monia esitelmiä myös itsekseen mm. englanniksi. Ja siis en pelkää ihmisiä enkä muita sosiaalisia tilanteita (olen nykyään se kuka alkaa juttelemaan niitä näitä jos on liian hiljaista) Mutta asiaan.. Ajattelen koko ajan nykyään, että olen jollain tavalla vajaa ja "huomaan" itsessäni jatkuvasti lisää jotain vikoja. Mulla on r-vika ja nyt mietin koko ajan sitä ja ajattelen että mulla olis nyt myös s-vika, jota kukaan ei ainakaan ole mulle ikinä sanonut. Ja siis kokonaisuudessaan tuo r-vika saa mun itsetunnon niin alas et voisin vaa 🙍🏼🗡️. En tiedä mitä tehdä.. olen koittanut opetella r-kirjainta, saan sen ehkä mutta en ole millään tapaa varma saanko sitä oikein. Ja välillä tulee olo että onko mulla oikeesti koko vikaa🤷🏼 Mutta jotain edistystä kait, lauluani kuunnellessa en huomaa tätä virhettä ja yhteen kesätyö hakemuksen esittelyvideossa jopa käytin sitä😎mutta siitä kyllä huomasi jonkin verran ettei suju kovin hyvin. (Näissä siis käytin tapaa jonka kuvittelen olevan suht. oikea) Jos asuisin itsekseen, menisin samantien puheterapiaan ja ehkäpä johonkin muuhunkin terapiaan pääni takia. Mutta en kehtaa kun asun vanhemmillani ja se ahdistus joka tulee siitä että mun pitäs niille tästä mainita. Välillä tulee tällaisia jaksoja jolloin tekisin itselleni mitä vain tuon yhden asian takia ja joskus tuntuu että ei koko asialla ole väliä ja voin elää aivan tavallisesti. Nyt kuitenkin tosi tiheästi näitä jaksoja syksystä asti. Tuntuu että sekoan ja siis jos joku nyt on lukenu tätä niin kiitos jos vielä jotain vastaisit. 😊 [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Mikä mua vaivaa?!Help
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
