Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Myrskyvaroitus" data-source="post: 130980" data-attributes="member: 16">Voimia &lt;3Itelläkin kuoli hieman yli vuoden sisään isomummu, isopappa, eno ja pappa. En määkään niissä oikeen tienny miten reagoida, mitä tehä, sanua tai ajatella. Tottakai tunsin ihan turhaa syyllisyyttä ja tuli itellekki olo et pittäis helpottaa vanhempien elämää. Iso-iso-vanhempien takia en itkeny, minkä takia tunsin itteni sit kamalaksi ihimiseksi. Enon ja papan kuoleman takia taas olin monia viikkoja omissa maailmoissani ja mikkää ei tuntunu miltään. Niiden takia itkin jatkuvasti, vaikka tilanne ei ois liittyny niihin mitenkään.Yksiinkään niistä hautajaisista en halunnu mennä, samalla tavalla muakin ärsytti ja oikeestaan myös ahisti ku en mää halunnu mitään ns. muistutuksia ja varmistuksia siitä et ne ihimiset on poissa.Eli vähän samantapaista ollut mullakin. Noi kaikki ajatukset on aivan normaaleja, niitä tullee lähes jokaiselle. Ja et oo huono ihiminen. Nimenomaan ittees sun tällä hetkellä pittääki keskittyä. Muista on hyvä tottakai huolehtia mut sun täytyy ennen kaikkee huolehtii itestäs. Älä lukitte sitä surua piiloon mihinkään vaa ota oma aikas sille ja käsittele ne asiat rauhassa, tarpeen vaatien jonkun tuen avulla.</blockquote>

[QUOTE="Myrskyvaroitus, post: 130980, member: 16"] Voimia <3 Itelläkin kuoli hieman yli vuoden sisään isomummu, isopappa, eno ja pappa. En määkään niissä oikeen tienny miten reagoida, mitä tehä, sanua tai ajatella. Tottakai tunsin ihan turhaa syyllisyyttä ja tuli itellekki olo et pittäis helpottaa vanhempien elämää. Iso-iso-vanhempien takia en itkeny, minkä takia tunsin itteni sit kamalaksi ihimiseksi. Enon ja papan kuoleman takia taas olin monia viikkoja omissa maailmoissani ja mikkää ei tuntunu miltään. Niiden takia itkin jatkuvasti, vaikka tilanne ei ois liittyny niihin mitenkään. Yksiinkään niistä hautajaisista en halunnu mennä, samalla tavalla muakin ärsytti ja oikeestaan myös ahisti ku en mää halunnu mitään ns. muistutuksia ja varmistuksia siitä et ne ihimiset on poissa. Eli vähän samantapaista ollut mullakin. Noi kaikki ajatukset on aivan normaaleja, niitä tullee lähes jokaiselle. Ja et oo huono ihiminen. Nimenomaan ittees sun tällä hetkellä pittääki keskittyä. Muista on hyvä tottakai huolehtia mut sun täytyy ennen kaikkee huolehtii itestäs. Älä lukitte sitä surua piiloon mihinkään vaa ota oma aikas sille ja käsittele ne asiat rauhassa, tarpeen vaatien jonkun tuen avulla. [/QUOTE]

En ole robotti