Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
musta tuli tylsä aikuinen
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Poistettukäyttäjänimi502" data-source="post: 92005" data-attributes="member: 502"><p>kyllä siis tunteita on, mutta mulla ne ei enää hallitse elämää samaan tapaan kuin ennen. kaikista tunteista tietää, että ne menee kyllä kohta ohi eikä niihin tarvitse sen takia välttämättä reagoida. mulle esimerkiksi oli nuorempana tosi haastavia kaikki negatiiviset tunteet ja pelkäsin henkistä kipua koska saatoin tunnekuohuissa olla itsetuhoinen. nykyään jos suutun niin kykenen puhumaan siitä tunteestani sen sijaan että kiljun, paiskon ovia ja itken samaan aikaan. surullisena en ole heti vetämässä ranteita auki vessassa, vaan saatan vaan mennä sängylle kuulokkeet korvissa siksi aikaa että helpottaa. ennen kanssa ajattelin että olis ihan maailmanloppu jos mua vaikka petettäisiin tai en sais töitä, mutta pelkokaan ei ole enää niin suurta kun luottaa siihen että sitä tilannetta oppii kuitenkin käsittelemään.</p><p></p><p>ehkä nää onkin enemmän mun henkilökohtaisia ongelmiani. ja itselläni hyviinkin hetkiin liittyy nykyisin tietty haikeus, koska tiedostaa että ihan yhtälailla myös ne tunteet ja tapahtumat on vain väliaikaisia.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Poistettukäyttäjänimi502, post: 92005, member: 502"] kyllä siis tunteita on, mutta mulla ne ei enää hallitse elämää samaan tapaan kuin ennen. kaikista tunteista tietää, että ne menee kyllä kohta ohi eikä niihin tarvitse sen takia välttämättä reagoida. mulle esimerkiksi oli nuorempana tosi haastavia kaikki negatiiviset tunteet ja pelkäsin henkistä kipua koska saatoin tunnekuohuissa olla itsetuhoinen. nykyään jos suutun niin kykenen puhumaan siitä tunteestani sen sijaan että kiljun, paiskon ovia ja itken samaan aikaan. surullisena en ole heti vetämässä ranteita auki vessassa, vaan saatan vaan mennä sängylle kuulokkeet korvissa siksi aikaa että helpottaa. ennen kanssa ajattelin että olis ihan maailmanloppu jos mua vaikka petettäisiin tai en sais töitä, mutta pelkokaan ei ole enää niin suurta kun luottaa siihen että sitä tilannetta oppii kuitenkin käsittelemään. ehkä nää onkin enemmän mun henkilökohtaisia ongelmiani. ja itselläni hyviinkin hetkiin liittyy nykyisin tietty haikeus, koska tiedostaa että ihan yhtälailla myös ne tunteet ja tapahtumat on vain väliaikaisia. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
musta tuli tylsä aikuinen
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja