Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 43489" data-attributes="member: 34"><p>Must tuntuu etten oo pystynyt hengittää kunnolla muutamaan päivään. Sillee joo hengitän ja oon jotenkin elossa joo, mutta en pysty rentoutumaan kunnolla hetkeäkään. Oon koko ajan täydes hälytystilas. Tää olo ei mee pois enkä jaksa tätä stressiä enää. En pysty olemaan sen kanssa. Ahdistusta joka ikinen sekunti. Nukun jotenkuten ja kai ihan ok määriä mutta tuntuu että oon ihan koko ajan väsyny eikä mulla oo yhtään levännyt olo herätessä. Tuntuu kyllä siltä et oon nukkunu mut heti ku avaan silmät ni oon jo siinä vaiheessa ihan uupunu ku ajattelenki vaa tätä tuskaa mitä joudun taas kokemaan. Hereillä olosta on tullu jotenki asia jota pelkään. Ainoastaan nukkuessa pystyn olla jotenki siedettäväs tilas vaikka varmaan silloinkin stressaan mut emt ehk vähemmän. Tuntuu tosin et nään ahistavia ja vähän nightmare ish unia. Ei ehk kunnon painajaisia mut semmosii vähän ahistavia ja tavallaa pikkusen niinku painajaisia. Esim viimeks taisin nähä jotain aivan saatanan ahdistavaa unta mun mummista. En ees tiedä miten mikään nyt siihen liittyy, luulen et se oli vaa randomilla mun unes mut joo. Siin oli niin ahistava tunnelma vaikka en muista yhtään mitä siin tapahtu mut ihan ku seki ois vihannu mua siin ja varmaa kaikki muutki? Et kiva. Ja sillon ku näin joku yö täs (tai no ei varmaa yöllä, probably päiväl tai jtn) unta nikosta ni muistan et siinki oli jotai iha saatanan ahistavaa tunnelmaa vaikka en muistakaan melkeen yhtään mitä siinä tapahtu. Tuntuu oikeestaan et about jokaises unes mitä oon nähny sen hirveen päivän jälkeen on ollu jotai ahistavaa. Ei ihme. Ja vittu mun ranne o vielki kipee tosta kuminauhast. En tiiä kuinka monta kertaa oon nyt ... Naputellu? sitä ranteesee? En tiiä mitä sanaa pitäs käyttää. Mut siis emt varmaa joku kymmenisen kertaa tai jotain. Ei tos sen ihmeempiä jälkiä näy mutta sattuu jonkun verran. Vituttaa et on pakko satuttaa itteensä ku ei oo mitään muutakaan. Eikä se edes auta niin paljon. Ehkä vähän mutta ei se vie pois tätä tyhjyyden ja arvottomuuden tunnetta. Kyllähän se tavallaa siirtää kivun helpommin käsiteltävään muotoon mutta se kestää vaan hetken. Ei saatana mist vetoo et addiktoidun toho kipuu ja koht käytän tota keinoo niin paljon et käsi on mustelmil. Nice. Sitä paitsi syytän nyt jo itteeni siitä että pahennan ongelmia tällä mahdollisesti.</p></blockquote><p></p>

En ole robotti