Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
0
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Suhteet, seurustelu & seksuaalisuus
OMG hyppäsin ekaa kertaa tinderin ihmeelliseen maailmaan
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Minkelii" data-source="post: 43602" data-attributes="member: 32"><p>Siis musta tuntuu, että yhteiskunta on jotenkin aivopessyt mut näillä parisuhdehömpillä. Siksi parisuhteen löytäminen tuntuu mulle jotenkin sellaiselta asialta, joka on pakko saavuttaa. Mä ajattelen oikeesti koko ajan, että mun elämä ei ole minkään arvoista, jos en koskaan ole parisuhteessa ja tulisin sitten kiikkustuolissa katumaan sitä, jos en koskaan oikeesti seurustele. Ja niin varmaan tuunkin katumaan, mutta se johtuu siitä, että mun päähän on istutettu sellainen ihannemalli hyvästä elämästä, jonka perässä on pakko mennä vaikkei v*ttu oikeesti oo. Ihan ku se ois elämässä joku sellainen asia, että jos sitä ei saavuta, sinun elämäsi on huono. Ja tällä tarkotan siis omia ajatuksiani. Ne on varmaan jotain paineita. Siitä on tullut mulle sellainen tavoite, jota en kuitenkaan halua saavuttaa. Tunnen sosiaalista painetta seurusteluasiasta, mutta oikeastaan vähemmän kuin aiemmin tunsin. Mutta silti se on mulle sellainen tavoite, joka on pakko saavuttaa, vaikken pysty siihen ollenkaan. Onkohan tälle ilmiölle olemassa jokin nimi??? Lol koska oikeesti haluan lukee siitä lisää.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Minkelii, post: 43602, member: 32"] Siis musta tuntuu, että yhteiskunta on jotenkin aivopessyt mut näillä parisuhdehömpillä. Siksi parisuhteen löytäminen tuntuu mulle jotenkin sellaiselta asialta, joka on pakko saavuttaa. Mä ajattelen oikeesti koko ajan, että mun elämä ei ole minkään arvoista, jos en koskaan ole parisuhteessa ja tulisin sitten kiikkustuolissa katumaan sitä, jos en koskaan oikeesti seurustele. Ja niin varmaan tuunkin katumaan, mutta se johtuu siitä, että mun päähän on istutettu sellainen ihannemalli hyvästä elämästä, jonka perässä on pakko mennä vaikkei v*ttu oikeesti oo. Ihan ku se ois elämässä joku sellainen asia, että jos sitä ei saavuta, sinun elämäsi on huono. Ja tällä tarkotan siis omia ajatuksiani. Ne on varmaan jotain paineita. Siitä on tullut mulle sellainen tavoite, jota en kuitenkaan halua saavuttaa. Tunnen sosiaalista painetta seurusteluasiasta, mutta oikeastaan vähemmän kuin aiemmin tunsin. Mutta silti se on mulle sellainen tavoite, joka on pakko saavuttaa, vaikken pysty siihen ollenkaan. Onkohan tälle ilmiölle olemassa jokin nimi??? Lol koska oikeesti haluan lukee siitä lisää. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Suhteet, seurustelu & seksuaalisuus
OMG hyppäsin ekaa kertaa tinderin ihmeelliseen maailmaan
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja