Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Mandalay" data-source="post: 91156" data-attributes="member: 23">Paljonkin. Tuntuu, että valikoin vähän ihmisestä/ porukasta riippuen mitä puolta itsestäni tuon esille ja mitä en. Tää on varmaan perua jostain peruskouluajoilta kun koin aika paljon kiusaamista erilaisuudesta ja mielenkiinnonkohteista ja opettelin lopulta olemaan tuomatta niitä lainkaan ilmi ja vieläkin kai sitten alitajunnassa pelkään etten tule hyväksytyksi jos oon täysin oma itseni. Yritän kyllä opetella tästä eroon, koska välillä tuntuu etten ole kaikkien seurassa yhtään niin aito kuin haluaisin olla.Uskonto varsinkin on sellanen mistä en osaa puhua uskonnottomille tai eri uskontoa oleville kavereilleni eikä ne oikeastaan tiedä maailmankatsomuksestani sen osalta yhtään mitään, mt-ongelmista taas en ole kertonut perheelleni (paitsi jotain mikä väkisinkin tuli alaikäisenä ilmi) tai mistään muistakaan vastoinkäymisistä ja oikeastaan juuri kukaan ystävistänikään ei asiasta tiedä. Seksuaalisesta suuntautumisestakaan perheeni ei tiedä eikä suurin osa kavereistakaan, vaikkei se olisi niille edes iso asia. Oon vaan huono puhumaan. Muitakin tälläisiä aika isoja juttuja on, joita en oo vaan maininnut ikinä kenellekään ja tää yltää myös pienempiin juttuihin, kuten musamakuun ja luoviin harrastuksiin, joista niistäkään ei kaverini tiedä. Välillä tuntuu että oon aika yksin eikä kukaan oikein tunne minua kunnolla, tuskin minä itsekään.</blockquote>

[QUOTE="Mandalay, post: 91156, member: 23"] Paljonkin. Tuntuu, että valikoin vähän ihmisestä/ porukasta riippuen mitä puolta itsestäni tuon esille ja mitä en. Tää on varmaan perua jostain peruskouluajoilta kun koin aika paljon kiusaamista erilaisuudesta ja mielenkiinnonkohteista ja opettelin lopulta olemaan tuomatta niitä lainkaan ilmi ja vieläkin kai sitten alitajunnassa pelkään etten tule hyväksytyksi jos oon täysin oma itseni. Yritän kyllä opetella tästä eroon, koska välillä tuntuu etten ole kaikkien seurassa yhtään niin aito kuin haluaisin olla. Uskonto varsinkin on sellanen mistä en osaa puhua uskonnottomille tai eri uskontoa oleville kavereilleni eikä ne oikeastaan tiedä maailmankatsomuksestani sen osalta yhtään mitään, mt-ongelmista taas en ole kertonut perheelleni (paitsi jotain mikä väkisinkin tuli alaikäisenä ilmi) tai mistään muistakaan vastoinkäymisistä ja oikeastaan juuri kukaan ystävistänikään ei asiasta tiedä. Seksuaalisesta suuntautumisestakaan perheeni ei tiedä eikä suurin osa kavereistakaan, vaikkei se olisi niille edes iso asia. Oon vaan huono puhumaan. Muitakin tälläisiä aika isoja juttuja on, joita en oo vaan maininnut ikinä kenellekään ja tää yltää myös pienempiin juttuihin, kuten musamakuun ja luoviin harrastuksiin, joista niistäkään ei kaverini tiedä. Välillä tuntuu että oon aika yksin eikä kukaan oikein tunne minua kunnolla, tuskin minä itsekään. [/QUOTE]

En ole robotti