Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="PinkkiHuppari" data-source="post: 134842" data-attributes="member: 112">Joo, mullekin tuli noista leikkauskohdista vähän epämukava olo, vaikka nykyään mua ei enää ihan niin usein ällötä tälläset asiat. Lapsena mua ällötti jostain syystä varsinkin verisuonet ja hermot tosi paljon. :DEn olis kyllä ihan heti uskonut, että Sametti olis noinkin ymmärtämätön joitakin seksuaalivähemmistöjä kohtaan, mutta näköjään on. Jotenkin aika outoja noi sen mielipiteet ja olettamukset. Itsekkään en kyllä sanois, että miehistä iso osa olis aromaattisia, joten aika mielenkiintoinen väite Sametilta.Mä olin kanssa lapsena aika ristiriitainen (ja osittain nykyäänkin), koska tykkäsin leikkiä just kaikilla &quot;tyttöjen leluilla&quot; jne. mutta samaan aikaan en kuitenkaan halunnut jostain syystä pukeutua kovin tyttömäisesti. Nykyään oon sitten ehkä paremmin löytänyt sen tasapainon ja en enää ajattele niin, että täytyy olla joko tosi feminiininen tai tosi maskuliininen tai ettei voisi olla molempia. Ja itseasiassa muistin kanssa, kun joku lapsi luuli mua joskus pojaksi ja sen jälkeen mulla tuli se vaihe, kun aloin pukeutua ekaa kertaa enemmän selkeästi tyttömäisempiin vaatteisiin, kun jotenkin kai vähän järkytyin siitä. :D</blockquote>

[QUOTE="PinkkiHuppari, post: 134842, member: 112"] Joo, mullekin tuli noista leikkauskohdista vähän epämukava olo, vaikka nykyään mua ei enää ihan niin usein ällötä tälläset asiat. Lapsena mua ällötti jostain syystä varsinkin verisuonet ja hermot tosi paljon. :D En olis kyllä ihan heti uskonut, että Sametti olis noinkin ymmärtämätön joitakin seksuaalivähemmistöjä kohtaan, mutta näköjään on. Jotenkin aika outoja noi sen mielipiteet ja olettamukset. Itsekkään en kyllä sanois, että miehistä iso osa olis aromaattisia, joten aika mielenkiintoinen väite Sametilta. Mä olin kanssa lapsena aika ristiriitainen (ja osittain nykyäänkin), koska tykkäsin leikkiä just kaikilla "tyttöjen leluilla" jne. mutta samaan aikaan en kuitenkaan halunnut jostain syystä pukeutua kovin tyttömäisesti. Nykyään oon sitten ehkä paremmin löytänyt sen tasapainon ja en enää ajattele niin, että täytyy olla joko tosi feminiininen tai tosi maskuliininen tai ettei voisi olla molempia. Ja itseasiassa muistin kanssa, kun joku lapsi luuli mua joskus pojaksi ja sen jälkeen mulla tuli se vaihe, kun aloin pukeutua ekaa kertaa enemmän selkeästi tyttömäisempiin vaatteisiin, kun jotenkin kai vähän järkytyin siitä. :D [/QUOTE]

En ole robotti