Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
Skeletorin kertomukset saivat minutkin muistelemaan alkuhetkiämme
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Makkachin" data-source="post: 83317" data-attributes="member: 98"><p>Toinen merkittävä käänne tarinassamme sijoittuu aikoihin, kun kivien keräily oli vielä harrastuksistani rakkain. Nykyisinkin poskillani on havaittavissa lievä puna, kun joudun muistojeni käytävillä näihin epämiellyttäviin sivukujiin, mutta kokonaiskuvan hahmottamiseksi on ikävienkin asioiden tultava julki. Ihmiselle, joka ei koskaan ole hurahtanut kivien ainutlaatuiseen sielunelämään, on mahdotonta selittää täysin ymmärrettävästi motiivejani harrastuksen valinnassa, joten olin taipuvainen salaamaan tämän osan elämästäni.</p><p></p><p>Asiaan tuli muutos, kun satuin eräänä kohtalokkaana päivänä unohtamaan kivikokoelmaani säilöneen arkun auki, ja tietysti Skeletor hyvin uteliaana ihmisolentona kurkkasi tarkoin varjeltuun kokoelmaani. Kuullessani tästä ehti sydämeni vajota läpi syvimmänkin peruskallion (ja mitä ikinä sen jälkeen tuleekaan, kiinnostuksen kohteeni eivät vain koskaan ole ulottuneet sen syvemmälle), mutta Skeletor hyppäsi oitis toiselle puolelle maapalloa keräämään sydämeni talteen. Välttääksemme tulevat onnettomuudet lukitsimme sydämeni arkkuun, jossa se pysyy varmasti paikoillaan. Kivet saavat koristaa ikkunalautaa.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Makkachin, post: 83317, member: 98"] Toinen merkittävä käänne tarinassamme sijoittuu aikoihin, kun kivien keräily oli vielä harrastuksistani rakkain. Nykyisinkin poskillani on havaittavissa lievä puna, kun joudun muistojeni käytävillä näihin epämiellyttäviin sivukujiin, mutta kokonaiskuvan hahmottamiseksi on ikävienkin asioiden tultava julki. Ihmiselle, joka ei koskaan ole hurahtanut kivien ainutlaatuiseen sielunelämään, on mahdotonta selittää täysin ymmärrettävästi motiivejani harrastuksen valinnassa, joten olin taipuvainen salaamaan tämän osan elämästäni. Asiaan tuli muutos, kun satuin eräänä kohtalokkaana päivänä unohtamaan kivikokoelmaani säilöneen arkun auki, ja tietysti Skeletor hyvin uteliaana ihmisolentona kurkkasi tarkoin varjeltuun kokoelmaani. Kuullessani tästä ehti sydämeni vajota läpi syvimmänkin peruskallion (ja mitä ikinä sen jälkeen tuleekaan, kiinnostuksen kohteeni eivät vain koskaan ole ulottuneet sen syvemmälle), mutta Skeletor hyppäsi oitis toiselle puolelle maapalloa keräämään sydämeni talteen. Välttääksemme tulevat onnettomuudet lukitsimme sydämeni arkkuun, jossa se pysyy varmasti paikoillaan. Kivet saavat koristaa ikkunalautaa. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
Skeletorin kertomukset saivat minutkin muistelemaan alkuhetkiämme
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja