Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Tällä hetkellä saan parempaa apua ahdistukseen fyssarilta kuin psykiatriselta sairaanhoitajalta
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 92404" data-attributes="member: 34"><p>Tosiaan hyvä että edes se fyssari pystyy auttamaan</p><p></p><p>Mut miks en oo yhtään yllättynyt että psyk sairaanhoitaja on hyödytön tässä asiassa</p><p></p><p>Pistää miettimään. Tavallaan mustakin tuntuu että esim psykoterapiat ja sellaset on ollu niitä mistä on ollu kaikkein vähiten apua (ennemmin haittaa ehkä). Helpottavia asioita on sit ollu ehkä enemmän jos on käynyt jossain ryhmässä tms. Ja se et on joku henkilö kelle puhua tai siis ku esim tälläkin hetkellä on nuoriso-ohjaajia (vai mitä ne on, no jotain sellasia kuitenkin..) joiden kanssa oon ollu yhteyksissä ja pystyn laittaa whatsappis viestii ja tiedän että kasvokkainkin olis varmaan mahdollista tavata jos itse vaan haluan. Niin tavallaan se et on joku joka auttaa ja tietää et se tyyppi ei ikinä oo silleen "sä oot ihan paska ku et pysty mihinkään" ni se on jees. En tiedä sitten että miten nää oikeasti menee esim muilla mutta tosiaan mun tapauksessa terapia oli aika huono juttu, koska mulla vahvistui jossain vaiheessa itsetuhoset ajatukset niin oobviously se ei oo hyvä juttu vaikka sanotaankin että se "kuuluu terapiaan" mutta mun mielestä taas sen ei PIDÄ kuulua. Itsetuhosten ajatusten paheneminen ei mun mielestä koskaan oo hyvä juttu, varsinkin kun jäin niiden kanssa silleen "yksin" et niit terapia-aikojakin oli sit aika harvoin ja lähin vaa sielt terapiast kotiin yksin itsetuhosten pohdintojen kanssa. Jep. Tosi "hyvä" tilanne. Turvallista ennen kaikkea (sarkasmi). Mun mielestä noin ei pitäs koskaan käydä ja en kyl tiiä miks itekin sit vaa lähin sielt sanomatta niist ajatuksista, mut nii. Et kyl se terapia mulla sit vaan pahens lopulta sitä oloo. Sen sijaan nyt oon huomannu että tosiaan se auttaa ihmeen paljon että on joku tommonen nuoriso-ohjaaja tai sellanen jonka kaa on yhteyksis ja tietää että on ihmisiä jotka haluu auttaa.</p><p></p><p>Tosin en sano että se terapeutti oli mikään hirviö välttämättä mutta mä nyt vaan jouduin jättämään sen sitten kesken siinä tilanteessa ja päivystyksessäkin mulle ehdotettiin sitä (kun jouduin sit lähtee päivystykseen ku olin ihan sekasin ja todella ahdistunut).</p><p></p><p>Tää taitaa tosiaan ollakin joku yleinen juttu että ne mielenterveyden ammattilaiset ei niinkään auta vaan ihan muut ammattilaiset.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 92404, member: 34"] Tosiaan hyvä että edes se fyssari pystyy auttamaan Mut miks en oo yhtään yllättynyt että psyk sairaanhoitaja on hyödytön tässä asiassa Pistää miettimään. Tavallaan mustakin tuntuu että esim psykoterapiat ja sellaset on ollu niitä mistä on ollu kaikkein vähiten apua (ennemmin haittaa ehkä). Helpottavia asioita on sit ollu ehkä enemmän jos on käynyt jossain ryhmässä tms. Ja se et on joku henkilö kelle puhua tai siis ku esim tälläkin hetkellä on nuoriso-ohjaajia (vai mitä ne on, no jotain sellasia kuitenkin..) joiden kanssa oon ollu yhteyksissä ja pystyn laittaa whatsappis viestii ja tiedän että kasvokkainkin olis varmaan mahdollista tavata jos itse vaan haluan. Niin tavallaan se et on joku joka auttaa ja tietää et se tyyppi ei ikinä oo silleen "sä oot ihan paska ku et pysty mihinkään" ni se on jees. En tiedä sitten että miten nää oikeasti menee esim muilla mutta tosiaan mun tapauksessa terapia oli aika huono juttu, koska mulla vahvistui jossain vaiheessa itsetuhoset ajatukset niin oobviously se ei oo hyvä juttu vaikka sanotaankin että se "kuuluu terapiaan" mutta mun mielestä taas sen ei PIDÄ kuulua. Itsetuhosten ajatusten paheneminen ei mun mielestä koskaan oo hyvä juttu, varsinkin kun jäin niiden kanssa silleen "yksin" et niit terapia-aikojakin oli sit aika harvoin ja lähin vaa sielt terapiast kotiin yksin itsetuhosten pohdintojen kanssa. Jep. Tosi "hyvä" tilanne. Turvallista ennen kaikkea (sarkasmi). Mun mielestä noin ei pitäs koskaan käydä ja en kyl tiiä miks itekin sit vaa lähin sielt sanomatta niist ajatuksista, mut nii. Et kyl se terapia mulla sit vaan pahens lopulta sitä oloo. Sen sijaan nyt oon huomannu että tosiaan se auttaa ihmeen paljon että on joku tommonen nuoriso-ohjaaja tai sellanen jonka kaa on yhteyksis ja tietää että on ihmisiä jotka haluu auttaa. Tosin en sano että se terapeutti oli mikään hirviö välttämättä mutta mä nyt vaan jouduin jättämään sen sitten kesken siinä tilanteessa ja päivystyksessäkin mulle ehdotettiin sitä (kun jouduin sit lähtee päivystykseen ku olin ihan sekasin ja todella ahdistunut). Tää taitaa tosiaan ollakin joku yleinen juttu että ne mielenterveyden ammattilaiset ei niinkään auta vaan ihan muut ammattilaiset. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Tällä hetkellä saan parempaa apua ahdistukseen fyssarilta kuin psykiatriselta sairaanhoitajalta
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
