Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 85632" data-attributes="member: 34">En basically enää mieti mitään muuta ku sitä kuinka paska olo mulla on ja kuinka ois käytännössä turhaa elää muutenkaan, sitä paitsi elämä ilman hobii (yms) on turhaa enkä tiedä mitä järkeä missään on.Ainakin mä tiedän sen et mul ei tuu olee parisuhdetta vuosiin, tuskin kymmeneenkään vuoteen. Ei ehkä koskaan. Kaikki näyttää niin toivottomalta. Enkä mä halua edes suhdetta. Mä en halua ketään. En ketään sellasta joka ois mun elämässä. Tykkään ainoastaan sellasist niiku hobi tai timppa esimerkiks. Ja jotenkin must tuntuu et yhä enemmän ja enemmän se vaan vahvistuu mussa, et rakastun yhä vähemmän ja vähemmän kehenkään muuhun. Yhä vähemmän ja vähemmän mua kiinnostaa kukaan joka on mun elämässä. Ja tuntuu yhä tuskasemmalta ja tuskasemmalta olla täs tilanteessaJotenki luulis että vuosien kuluessa oisin tottunu osaani mut en tiedä miten pystyn tähän enää.Oon yhä useammin alkanu viime aikoina miettii itsarii yms (vaikka ei mulla kyllä olis rohkeutta siihen oikeasti) ihan jo pelkästään näiden juttujen takia. En pysty ees kirjottaa &quot;ihastusjuttujen&quot; koska koen syvää alemmuudentunnetta enkä halua edes puhua tästäEn ymmärrä ku saatan ensin itkeä ja olla ahdistunut, sit just helpotti ku olin pihal ja pystyin nauramaa esim ku leikin kissojen kaa, mut nyt taas itken. Tää menee nii ylös ja alas.En tiedä, en pysty ees kattoo hobii, niiku mitää bts:ään liittyvii videi, en pysty, ilman että tuntuu että vois vaa itkee. En pärjää enää yksin. Onneks koht on tapaaminen ni voin sanoo sille et ei mee yhtään hyvin nyt. No, sitten varmaan taas pitää mennä jonneki lääkäriin ja sama luuppi alkaa alusta niiku aina ennenkin. Ja varmaan tälläkin kertaa ilman mitään tuloksia.</blockquote>

[QUOTE="qualitymonkey, post: 85632, member: 34"] En basically enää mieti mitään muuta ku sitä kuinka paska olo mulla on ja kuinka ois käytännössä turhaa elää muutenkaan, sitä paitsi elämä ilman hobii (yms) on turhaa enkä tiedä mitä järkeä missään on. Ainakin mä tiedän sen et mul ei tuu olee parisuhdetta vuosiin, tuskin kymmeneenkään vuoteen. Ei ehkä koskaan. Kaikki näyttää niin toivottomalta. Enkä mä halua edes suhdetta. Mä en halua ketään. En ketään sellasta joka ois mun elämässä. Tykkään ainoastaan sellasist niiku hobi tai timppa esimerkiks. Ja jotenkin must tuntuu et yhä enemmän ja enemmän se vaan vahvistuu mussa, et rakastun yhä vähemmän ja vähemmän kehenkään muuhun. Yhä vähemmän ja vähemmän mua kiinnostaa kukaan joka on mun elämässä. Ja tuntuu yhä tuskasemmalta ja tuskasemmalta olla täs tilanteessa Jotenki luulis että vuosien kuluessa oisin tottunu osaani mut en tiedä miten pystyn tähän enää. Oon yhä useammin alkanu viime aikoina miettii itsarii yms (vaikka ei mulla kyllä olis rohkeutta siihen oikeasti) ihan jo pelkästään näiden juttujen takia. En pysty ees kirjottaa "ihastusjuttujen" koska koen syvää alemmuudentunnetta enkä halua edes puhua tästä En ymmärrä ku saatan ensin itkeä ja olla ahdistunut, sit just helpotti ku olin pihal ja pystyin nauramaa esim ku leikin kissojen kaa, mut nyt taas itken. Tää menee nii ylös ja alas. En tiedä, en pysty ees kattoo hobii, niiku mitää bts:ään liittyvii videi, en pysty, ilman että tuntuu että vois vaa itkee. En pärjää enää yksin. Onneks koht on tapaaminen ni voin sanoo sille et ei mee yhtään hyvin nyt. No, sitten varmaan taas pitää mennä jonneki lääkäriin ja sama luuppi alkaa alusta niiku aina ennenkin. Ja varmaan tälläkin kertaa ilman mitään tuloksia. [/QUOTE]

En ole robotti