Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Meikävaan" data-source="post: 17919" data-attributes="member: 99"><p>Iski hirveet pakkomielteet päälle, aivan hiton pakko tarkistaa jokainen paikka. Oon tunteja käppäilly ympäri kämppää tarkistamassa tavaroita. Ahdistaa, tuntuu et oon lukkojen takana oottamassa kuolemista. Tää kuumuus on sietämätöntä, kuuluu rapinaa ja rahinaa lähistöltä. En pysty enkä uskalla, nää seinätki on mua vastaan. Vaikka mun ocd ilmeneeki pakko-oireilla näitä en oo hetkeen kokenu. Pakko saada nuo sähköjohot pois. Miksi mun elämä on tätä, sitä sopii pohtia. Nyt terapiaa estää traumat muutaman vuoden takaa, jotka on kasvanu hallittomiks taas. Emmä jaksa tätä, kun en mä osaa elää. Ei oo turvallinen olo täällä, eikä ainakaan pakonomainen tarkistelu auta mitään. Oksettaa, vointi on paha enkä mä tiedä olenko mä edes hereillä. Pahinta on se että mä pelkään näkeväni iskän edessäni, mä pelkään pimeää näköjään. Tää epäjärjestys syö mua, mutten mä voi siivota sitä. Homma menee aina sekavammaks. En saa silmiä kiinni, tuntuu että joku hyökkää. Mun elämä on paskaa, hirveetä säätämistä. Pakko päästä juttelemaan ammattilaisella, tää ei näin voi jatkua. Olo tuntuu likaselta, olenko mä edes ihminen. Musiikki vie mut hautaan, se ahdistaa myös vaikka ennen tukena on ollu. Pää rasittuu, mutta aivot käy ylikierroksilla. Enkä nyt tietysti ole saanu nukuttua erinomaisesti.</p></blockquote><p></p>

[QUOTE="Meikävaan, post: 17919, member: 99"] Iski hirveet pakkomielteet päälle, aivan hiton pakko tarkistaa jokainen paikka. Oon tunteja käppäilly ympäri kämppää tarkistamassa tavaroita. Ahdistaa, tuntuu et oon lukkojen takana oottamassa kuolemista. Tää kuumuus on sietämätöntä, kuuluu rapinaa ja rahinaa lähistöltä. En pysty enkä uskalla, nää seinätki on mua vastaan. Vaikka mun ocd ilmeneeki pakko-oireilla näitä en oo hetkeen kokenu. Pakko saada nuo sähköjohot pois. Miksi mun elämä on tätä, sitä sopii pohtia. Nyt terapiaa estää traumat muutaman vuoden takaa, jotka on kasvanu hallittomiks taas. Emmä jaksa tätä, kun en mä osaa elää. Ei oo turvallinen olo täällä, eikä ainakaan pakonomainen tarkistelu auta mitään. Oksettaa, vointi on paha enkä mä tiedä olenko mä edes hereillä. Pahinta on se että mä pelkään näkeväni iskän edessäni, mä pelkään pimeää näköjään. Tää epäjärjestys syö mua, mutten mä voi siivota sitä. Homma menee aina sekavammaks. En saa silmiä kiinni, tuntuu että joku hyökkää. Mun elämä on paskaa, hirveetä säätämistä. Pakko päästä juttelemaan ammattilaisella, tää ei näin voi jatkua. Olo tuntuu likaselta, olenko mä edes ihminen. Musiikki vie mut hautaan, se ahdistaa myös vaikka ennen tukena on ollu. Pää rasittuu, mutta aivot käy ylikierroksilla. Enkä nyt tietysti ole saanu nukuttua erinomaisesti. [/QUOTE]

En ole robotti