Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 10135" data-attributes="member: 34">Kiva muute et tää alko koronasta. Okei, mulla oli paha olo ennen sitä jo, mutta pahemmaks se meni just siitä kai kun aloin miettimään että mähän en sais oikeasti yhtenäkään päivänä poistua kotoani. ?????Ja sit toki kavereiden jutuista tuli random koulukiusaamisfläsärit, vaikka ei se edes ollu yhtään samanlaista mitä koulussa, mutta silti tuntu että mua vastaan hyökättiin ja kaikki vihaa mua. Ja oon ihan satavarma että mun reagointitapa tulee kiusaamishistoriasta. Itse asiassa tajuun sen vasta nyt kunnolla. En mä varmaan ennen kiusaamista ollu sellanen että oletan kaikkien vihaavan mua. Mut kai mä sen jälkeen oon ottanu itteeni herkästi kaikesta ja kokenu et joka ikinen ihminen vihaa mua, ja et mun kaveritkin yhessä jotenki vihaa mua. VAIKKA ne ei edes sanois mitään varsinaisesti pahaa. Huomaan et mul oikeestaa tulee jotkut psykoosit tulille noissa kohdissa kun tuntuu et useampi ihminen hyökkää mua vastaan. En usko että se on vaa joku "mun luonteen tapa reagoida" siihen vaan oon lähes satavarma että ilman kiusaamista en olis tällanen vitun vammanen. En usko että itkisin kaikesta jos mua ei ois kiusattu koskaan. En usko että loukkaantuisin kaikesta. En usko että hyökkäisin heti esim mun kavereita vastaan kun tuntuu että ne vihaa mua ja jotenki syyttää ja syyllistää mua ja painaa mua alas. Ei ihme että reagoin noin ja nyt vasta mä tajuun sen. Oon ajatellu et oon vaa idiootti ja paska ihminen, ja lapsellinen ja epäkypsä just ja mitä kaikkee viel. Mut mä en usko et luontaisesti olisin sellanen vaan luonteeltani että sekoon ja meen psykooseihi heti jos joku vähänkin vittuilee. Oikeasti mun itsetunto on taidettu pistää ihan vitun palasiksi, koska miks muka käyttäytyisin noin jos se ei johtuis traumasta? En keksi mitään järkevää syytä miks normaalisti ihminen sekois totaalisesti noin pienestä. Oon aivan satavarma et mun kiusaamishistoria on se avain täs. Seki todistaa sen et tosiaan samantien tuli kaikki hirveet muistot yläasteelta yms mieleen kun olin lukenut mun frendien viestejä. Nice.Ja loppujen lopuksi oon käsitelly aika vähän sitä kiusaamista mun ammattilaisten kanssa, joten ei ihme että meen ihan sekasin tollasesta ku en oo ees yli siitä traumasta varmaankaan. Tai no voiko siit päästä yli, mut siis niin. Vituttaa. Kiitos ihan vitusti niille eräille jotka pilas mut. Tekis mieli hakata ne.Ärsyttää muuten tuo sana "kiusaaminen". Kuulostaa lievältä. Se on väkivaltaa. Vaikka mun kohdalla ei ollu fyysistä väkivaltaa mut aika lailla henkistä väkivaltaa niiku oikeasti, kyl se tuhoo itsetunnon jos koko koulu haukkuu sua yms, puhuu paskaa selän takana, nauraa sulle, etkä saa olla missään rauhassa ikinä. Nään vieläkin unia siitä ja oikeasti lopetin peruskoulun vuonna 2014. Eli vielä melkein seittemän vuoden jälkeen nään painajaisia siitä. :)Niin siis , toi kohtaus varmasti johtu osin pakko-oireista mut varmaan tolla "draamalla" kavereiden kaa ja niil kiusaamisfläsäreil sun muul oli myös osuutta siihen.</blockquote>

En ole robotti