Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="PinkkiHuppari" data-source="post: 40424" data-attributes="member: 112">Tsemppiä!&lt;3 Tosi väärin, että sua on kiusattu. Toivon, että asiat alkaa menemään sun elämässä parempana suuntaan. Toi riitely on mullekin tuttua, mutta sitä on onneksi nykyään vähemmän.&nbsp; Oot tosi vahva ja varmasti ihana ihminen ja ansaitset niin paljon parempia asioita sun elämääsi. Mä uskon, että asiat lopulta järjestyy, vaikka se viekin aikaa ja tapahtuu paljon suunnittelemattomia asioita ja ei kaikkea tarvitsekaan tietää ennakkoon, eihän sitä voikkaan tietää.Mäkin olin suunnitellut lukion olevan mun elämän pelastus ja kaiken piti mennä tosi hyvin. Oikeastaan jo ekana päivänä tajusin, että se ei taidakaan olla mun paikka ja puolen vuoden jälkeen olin ja oon edelleen lähes kaikki päivät vaan kotona. Välillä mietin mitä olis tapahtunut, jos olisin jäänyt lukioon, mutta toisaalta on vaan helpottavaa, että en siellä joudu enää käymään. Mulla ei oo mitään hajua missä tuun olemaan syksyllä, vuoden tai kahden vuoden päästä ja se on aika pelottavaa, mutta en toisaalta teidän kumpi on pahempi, kouluun meneminen vai taas kotiin jääminen... Mun mielestä sun kannattaa kuunnella omaa jaksamista, koska oot tärkeämpi, kun mitkään opiskelut ja koulut. Opiskella ja töissä ehtii käydä kyllä melkein loppuelämänsä ajan ja niiden takia ei kannata polttaa itseensä loppuun. Jotenkin kauheeta, kun maailma on niin koulutus- ja työkeskeinen, kun elämässä on niin paljon muutakin ja tuntuu, että kaikki jaksaminen ja aika menee tavalla tai toisella vaan töihin ja kouluihin. ):</blockquote>

[QUOTE="PinkkiHuppari, post: 40424, member: 112"] Tsemppiä!<3 Tosi väärin, että sua on kiusattu. Toivon, että asiat alkaa menemään sun elämässä parempana suuntaan. Toi riitely on mullekin tuttua, mutta sitä on onneksi nykyään vähemmän. Oot tosi vahva ja varmasti ihana ihminen ja ansaitset niin paljon parempia asioita sun elämääsi. Mä uskon, että asiat lopulta järjestyy, vaikka se viekin aikaa ja tapahtuu paljon suunnittelemattomia asioita ja ei kaikkea tarvitsekaan tietää ennakkoon, eihän sitä voikkaan tietää. Mäkin olin suunnitellut lukion olevan mun elämän pelastus ja kaiken piti mennä tosi hyvin. Oikeastaan jo ekana päivänä tajusin, että se ei taidakaan olla mun paikka ja puolen vuoden jälkeen olin ja oon edelleen lähes kaikki päivät vaan kotona. Välillä mietin mitä olis tapahtunut, jos olisin jäänyt lukioon, mutta toisaalta on vaan helpottavaa, että en siellä joudu enää käymään. Mulla ei oo mitään hajua missä tuun olemaan syksyllä, vuoden tai kahden vuoden päästä ja se on aika pelottavaa, mutta en toisaalta teidän kumpi on pahempi, kouluun meneminen vai taas kotiin jääminen... Mun mielestä sun kannattaa kuunnella omaa jaksamista, koska oot tärkeämpi, kun mitkään opiskelut ja koulut. Opiskella ja töissä ehtii käydä kyllä melkein loppuelämänsä ajan ja niiden takia ei kannata polttaa itseensä loppuun. Jotenkin kauheeta, kun maailma on niin koulutus- ja työkeskeinen, kun elämässä on niin paljon muutakin ja tuntuu, että kaikki jaksaminen ja aika menee tavalla tai toisella vaan töihin ja kouluihin. ): [/QUOTE]

En ole robotti