auringonkukkapuu
Asiantuntija
- Liittynyt
- 3.2.2021
- Viestejä
- 960
- Reaktioarvo
- 727
Snif.
Avauduin mun snäpin mystoryssä tästä eilen ja mun kaveri vastasi kuinka ”tuo ei ole ees paha *nauruhymiö*” D: Meni vähän tunteisiin, pakko myöntääVoi ei, voisinpa auttaa sua jotenkin.. :(
Et missään nimessä ylireagoi, tunnet itsesi kaikista parhaiten joten omia tuntemuksia ei ole hyvä vähätellä. Suosittelen että puhuisit vaikka jonkun läheisen kanssa, toki täällä myös voi purkaa me autetaan mielellään. Tsemiä! <3
Voi ei, olipa väärin tehty kaveriltasi eihän tuossa ole mitään hauskaa kun toisella on paha olla. :(Avauduin mun snäpin mystoryssä tästä eilen ja mun kaveri vastasi kuinka ”tuo ei ole ees paha *nauruhymiö*” D: Meni vähän tunteisiin, pakko myöntää
Vähättely tuntuu aina huonolta D: töissä oon myös jotain vihjaillut työkavereille, mutta automaattisesti väännän sen jotenkin huumorin puolelle, joten heilläkään ei oo mitään hajua kuinka mua väsyttää olla siellä.Voi ei, olipa väärin tehty kaveriltasi eihän tuossa ole mitään hauskaa kun toisella on paha olla. :(
Ymmärrän, voin omasta kokemuksesta samaistua tohon vähättelyyn miten väärin se on ja kuinka ikävältä se tuntuu. Itsellänikin on välillä tapana, aloittaa jostain aiheesta puhuminen ja sitten en yhtäkkiä haluakaan puhua siitä ja käännän aiheen huumoriksi tai jopa vähättelen itseäni. (niin teen yleensä sillon jos on omista ongelmista kyse.)Vähättely tuntuu aina huonolta D: töissä oon myös jotain vihjaillut työkavereille, mutta automaattisesti väännän sen jotenkin huumorin puolelle, joten heilläkään ei oo mitään hajua kuinka mua väsyttää olla siellä.
Oon tehnyt töissä pieniä mokia normaalia enemmän viimeisen viikon sisällä, eilen olisi tehnyt pari kertaa mieli tihrustaa itkua ja tänään meinasin herkistyä pelkästään tän tilanteen ajattelemisesta. Onneksi huomenna on aamuvuoro ja sitten kaksi päivää vapaata D:
Joo mulla vähän sana. Lisäksi aina kun puhun mun ongelmista, niin mulla meinaa pettää pokka jonka vuoksi musta tuntuu, että ihmisten on vaikea ottaa mua vakavasti :(Ymmärrän, voin omasta kokemuksesta samaistua tohon vähättelyyn miten väärin se on ja kuinka ikävältä se tuntuu. Itsellänikin on välillä tapana, aloittaa jostain aiheesta puhuminen ja sitten en yhtäkkiä haluakaan puhua siitä ja käännän aiheen huumoriksi tai jopa vähättelen itseäni. (niin teen yleensä sillon jos on omista ongelmista kyse.)
Uskoisin että toi mokailu liittyy nimenomaan siihen, että asiat vaivaa ja alkaa kuormittamaan liikaa ja se alkaa lopulta näkymään tekemisissä. Toivotan huomiseen tsemppejä, pidä vaikka motiivina huomenna sitä että seuraavat kaksi päivää ei tarvitse miettiä työjuttuja.
Hyvä sinä, oon niin ylpee susta! :)Raahauduin suihkuun. Se vähän jopa piristi D: tai kun nyt mulla ei ole niin likainen ja ällö fiilis. Saisinpa edes tiskattua huomenna.