Opiskelu Oletko pitänyt välivuotta ja mitä teit silloin?

[Cieli]

Itse pidin yhden välivuoden lukion jälkeen ja olin kansanopistossa lukemassa kieliä. Alussa se oli kivaa, mutta loppua kohden opiskelu kansanopistossa alkoi tuntua vähän turhalta ja päämäärättömältä, koska siitä ei saanut mitään "hyödyllistä" todistusta mihinkään. Mutta olihan se tyhjää parempi.

Pidin välivuoden siksi, koska en halunnut hakea mihinkään opiskelemaan Suomessa enkä vielä ollut varma, että minne hakisin opiskelemaan ulkomaille. Lähdin välivuoden jälkeen ulkomaille ja sain onneksi opiskelupaikan yliopistosta.

Mitä itse olet tehnyt tai aiot tehdä välivuotena?

 

[Nairne]

Itse pidin lukion jälkeen 3 välivuotta: kävin au pairina Englannissa, sitten tulin takaisin Suomeen korottamaan yo-arvosanoja, opiskelin avoimessa yliopistossa, harrastin teatteria, menin töihin (työvuoro alkoi aina klo. 4.00 yöllä hyi) kunnes sitten sain opiskelupaikan ulkomailta. Hain 3 kertaa Suomessa lukemaan psykologiaa, enkä päässyt koska tilastomatematiikka D: onneksi täällä ei tarvitse väsätä kaavoja käsin vaan opetellaan ohjelmistoja, kuten SPSS, MatLab ja Jamovi.

Onneksi pidin 3 välivuotta koska sinä aikana mun ajatukset psykologian opetuksesta ehti ns. muhia, kunnes sitten viimisenä välivuotena olin täysin sitoutunut hakemaan psykologiaa. Plus sain lepuutella hermojani yo-kirjoitusten jälkeen :D

 

[kilsikka]

Olin kolme vuotta töissä siivouspuolella ja mietiskelin samalla, että mitähän sitä seuraavaksi opiskelisi. Etenin lopulta töissä niin ylös kuin oli mahdollista, deittailin, matkustelin ja tein vapaaehtoistyötä. Lopulta sitten sisuunnuin töissä johtopuolen sekoiluun, päätin hakea opiskelemaan fysioterapiaa ja pääsinkin ekalla sisään.

Olen todella kiitollinen itselleni siitä, että annoin aikaa miettiä, kasvaa ja elää ihan rauhassa! Ilman noita etsikkovuosia en todellakaan olisi nyt tässä ja tässä on oikeastaan aika hyvä.

 

[aarre]

pidin lukion jälkeen neljä ja pidän elämäni pahimpana virheenä. alunperin jäin välivuodelle koska en tiennyt mitä haluan opiskella. ajattelin että asun kotona vielä vuoden ja haen töitä. no, pienessä kunnassa ei töitä saanutkaan mistään vaikka kuinka yritin. laajensin hakemisen naapurikuntiinkin, tuloksetta. mulla oli masennus jo valmiiksi, ja se lähti talvella aivan käsistä.

jäin toiselle välivuodelle koska olin pääsykokeiden aikaan psykiatrisella osastolla itsetuhoisuuden vuoksi. muutin omilleni ja opiskelin vähän aikaa avoimessa sinä syksynä. lopulta mun vointi romahti niin totaalisesti, että mut laitettiin väliaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, taas pääsykokeiden aikaan.

kolmantena ainoa mitä tein oli seurustelun aloitus.

neljättä ei pitänyt tulla, koska pääsin opiskelemaan ammattikouluun kuntoutuksena. monimuoto-opetus tuntui todella haastavalta, ja jaksoinkin vain nelisen kuukautta kunnes lopetin. taas tyhjän päällä ja luuserifiilis. keväällä pääsin kuntouttavaan työtoimintaan nuorisotalolle.

nyt opiskelen ihan samaa alaa, jota hain opiskelemaan jo silloin abikeväänä mutta aloin epäröidä ::::) hukkasin mun elämästä neljä vuotta ja ajattelen asiaa varmaan joka ikinen päivä.

 

[aarre]

pidin lukion jälkeen neljä ja pidän elämäni pahimpana virheenä. alunperin jäin välivuodelle koska en tiennyt mitä haluan opiskella. ajattelin että asun kotona vielä vuoden ja haen töitä. no, pienessä kunnassa ei töitä saanutkaan mistään vaikka kuinka yritin. laajensin hakemisen naapurikuntiinkin, tuloksetta. mulla oli masennus jo valmiiksi, ja se lähti talvella aivan käsistä.

jäin toiselle välivuodelle koska olin pääsykokeiden aikaan psykiatrisella osastolla itsetuhoisuuden vuoksi. muutin omilleni ja opiskelin vähän aikaa avoimessa sinä syksynä. lopulta mun vointi romahti niin totaalisesti, että mut laitettiin väliaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, taas pääsykokeiden aikaan.

kolmantena ainoa mitä tein oli seurustelun aloitus.

neljättä ei pitänyt tulla, koska pääsin opiskelemaan ammattikouluun kuntoutuksena. monimuoto-opetus tuntui todella haastavalta, ja jaksoinkin vain nelisen kuukautta kunnes lopetin. taas tyhjän päällä ja luuserifiilis. keväällä pääsin kuntouttavaan työtoimintaan nuorisotalolle.

nyt opiskelen ihan samaa alaa, jota hain opiskelemaan jo silloin abikeväänä mutta aloin epäröidä ::::) hukkasin mun elämästä neljä vuotta ja ajattelen asiaa varmaan joka ikinen päivä.

ja pidän mielenterveyden oireilun syynä yksin kotona olemista vailla mitään tekemistä. sama ilmiö on toistunut mulla näin korona-aikaan etäopetuksessa. olo on itsetuhoinen ja masentunut.

 

[salisbury]

Oon ollu välivuodella since 2019 ja en oo tehny oikeestaan mitään, viimeks olin töissä varmaan viime keväänä :-D alkaa pikkuhiljaa jo hävettää tää kotona kykkiminen. Mutta jos nyt saisin haeuttua tänä keväänä jonnekin... Ees amikseen meno ois jo saavutus mulle. En vaan tiedä, mitä haluaisin tehdä elämälläni

 

[muumimuki]

Mä jään välivuodelle tänä keväänä, eikä mulla oo hajuakaan mitä tuun tekemään. Haluaisin saada töitä ja oonkin hakenu muutamaan paikkaan, mutta nekin on ollu lähinnä kesätöitä ja parista paikasta on tullu jo viesti ettei mua oo valittu. Pelottaa vähän etten saa mitään töitä nyt keväällä, koska sit jään vaan kotiin makaamaan eikä mulla oo yhtään rahaakaan... Syy välivuodelle jäämiselle on siis se etten tiedä mihin kouluun hakisin. Tuntuu ettei mikään oikein kiinnosta tarpeeks, eikä tällä hetkellä oikein oo voimiakaan opiskeluun. Ja tiedän ettei ois ens syksynäkään vielä. Ahdistaa vaan jo valmiiks se että jos jään vaan kotiin makaamaan ilman sitä tuttua opiskelurytmiä niin tuun masentumaan ihan totaalisesti D:

 

[Tanssivapina]

Mä en koskaan ajatellut jatkavani opintoja lukion jälkeen. Eka mä muutin amsterdamiin mutta se ei mennyt hyvin, palasin Suomeen ja työskentelin kahvilassa vuosia. Etenkin mukavasti ja sain vastuuta ja ajattelin haluavani oman kahvilan tulevaisuudessa. Olin mukana avaamassa muutamaa kahvilaa ja tajusin että ei se oo mua varten. Kuuden välivuoden jälkeen lähdin opiskelemaan psykaa Englantiin ja sen jälkeen tein terapiataitojen sertifikaatin ja nyt opiskelen psykoterapian maisteria. En tekis mitään tosin koska kaikki noi kokemukset on ohjannut mua ja kasvattanut mua. Otin aikaa löytääkseni sen mitä oikeasti haluan elämältä ja nyt tuntuu että opiskelen oikeaa alaa.

 

[e71347]

Tavallaan en, mutta koska kävin lukion 3,5 vuoteen niin siihen jäi automaattisesti yksi kevät väliin ennen pääsykokeita ja se viimeinen syksykin oli tosi rento kun ei mulla ollut erityisemmin enää kursseja silloin. Jatkoin musiikkiharrastustani ylimääräisen vuoden sen ansiosta ja keväällä olin töissä. Tiesin jo lukiossa minne haluan opiskelemaan ja pääsinkin ekalla yrittämällä sisään eli siltä kannalta ihan hyvin sujui se siirtymävaihe.

Nyt olen ollut jo useamman vuoden yliopistosta valmistumisen jälkeen vähän samanlaisissa välivuosifiiliksissä koska oma ala ei työllistä kokoaikaisesti ja hanttihommia olen onnistunut samaan vain lyhyiksi pätkiksi. Stressaa melkeinpä koko ajan oma olemassaolo ja yhteiskuntakelpoisuuden tavoittelu ja siinä epäonnistuminen. Viime keväänä hain opiskelemaan sellaista alaa, joka omasta mielestäni täydentäisi ekaa tutkintoani ihan mukavasti, mutta jäin varasijalle kun en hakenut ensikertalaisena. Tänä keväänä uusi yritys, vaikka olen vähän alkanut kyseenalaistaa onko akateeminen maailma sittenkään ihan mun juttu. Olisi kiva päästä vihdoinkin jo kunnolla kiinni työelämään ja tekemään oikeasti jotain.