ikävä edesmennyttä vaaria

jokuvaan

taivaanrannanmaalari
Liittynyt
4.4.2021
Viestejä
956
Reaktioarvo
993
vaari kuoli vähän ennen koronan alkua eikä uutinen silloin kovastikaan hätkähdyttänyt (tottakai vähän suretti) minua koska hän oli oikeastaan omasta valinnastaan vähän "etäisempi" isovanhempi monimutkaisten perhekuvioiden takia. niin viimeisen kerran näin hänet vuonna 2013.

En ole oikeastaan ajatellut häntä ennen tätä, mutta nyt yhtäkkiä hän yllättäen tuli mieleeni ja huomasin ikävöiväni häntä. surettaa että en ehtinyt nähdä häntä enää moneen vuoteen ennen kuin hän kuoli.

Muut isovanhemmat onneksi vielä toistaiseksi elossa, vaikka vanhoja ovatkin.

muita menetettyjä isovanhempia surevia?
 

Skeletor

Tsemp-tsämp
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
20,601
Reaktioarvo
8,670
Välillä suren mummoani (isänäitiä), koska oli ainoa isovanhemmistani joka leikki meidän lasten kanssa vammastaan huolimatta. Isänisä oli enemmän luontomies, joka vei meitä kalaan mutta ei leikkinyt esim. "murhaajaa". Äidinäiti kuoli jo ennen syntymääni syöpään ja äidinisä kuoli sänkyyn sairaalassa, eikä ole mitään muistoja tästä miehestä kuin että ölisee ja mumisee siinä sängyssä.
 

Girlofpunk

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
889
Reaktioarvo
1,595
Menetin vaarini tämän viikon maanantaina. Nukkui luultavammin pois. Itsekään en ollut nähnyt häntä moniin kuukausiin. En muista milloin viimeksi. Kävimme mummoni kanssa katsomassa häntä silloin tällöin hoivakodissa missä hän oli.
En ollut parhaimmissa väleissä vaarini kanssa moniin vuosiin, mutta kyllä hyviä muistoja on lapsuudessa.
Olisin halunnut nähdä hänet tässä ennen kuin menehtyi. Saimme kuulla muutama viikko sitten että hänet siirrettiin saattohoitoon, koska oli jo niin huonossa kunnossa. Hän ei pystynyt enään istumaan moniin kuukausiin vaan makasi sängyssään, ei pysynyt hereillä eikä pääkoppa oikein toiminut. Silmiä vähän jaksoi avata. Mummoni kävi viime viikonloppuna vaaria katsomassa ja tiesi että se oli viimeiset hyvästit. Sanoi että ihan hyvä etten häntä mennyt katsomaan, oli kuulemma niin surullista nähdä hänet sellaisessa kunnossa. Viimeksi kun hänet näin (viime vuoden syksyllä taisi olla), hän oli ihan hyvässä kunnossa. Makasi kyllä sängyllään mutta oli hereillä ja juttelimme hänelle. Toimme vaarille suklaatakin❤
Mummoni kertoi vaarilleni viime vuoden loppu puolesta että meille on tulossa vauvakin🤍 Harmi etten päässyt näyttämään vaarilleni lapsenlapsenlastaan😞

Kova ikävä häntä vaikka tosiaan hirveästi en häntä nähnytkään. Vaarini oli entinen alkoholisti mikä vei häneltä kunnon aika nopeasti. Isälläni ei varmastikaan hirveen hyviä muistoja ole isästään, mutta varmasti tämä on hänelle raskasta.
Mummoni ja vaarini erosivat jo kun isäni oli pieni poika mutta edelleen mummo kävi katsomassa vaaria❤
 

Skeletor

Tsemp-tsämp
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
20,601
Reaktioarvo
8,670
Menetin vaarini tämän viikon maanantaina. Nukkui luultavammin pois. Itsekään en ollut nähnyt häntä moniin kuukausiin. En muista milloin viimeksi. Kävimme mummoni kanssa katsomassa häntä silloin tällöin hoivakodissa missä hän oli.
En ollut parhaimmissa väleissä vaarini kanssa moniin vuosiin, mutta kyllä hyviä muistoja on lapsuudessa.
Olisin halunnut nähdä hänet tässä ennen kuin menehtyi. Saimme kuulla muutama viikko sitten että hänet siirrettiin saattohoitoon, koska oli jo niin huonossa kunnossa. Hän ei pystynyt enään istumaan moniin kuukausiin vaan makasi sängyssään, ei pysynyt hereillä eikä pääkoppa oikein toiminut. Silmiä vähän jaksoi avata. Mummoni kävi viime viikonloppuna vaaria katsomassa ja tiesi että se oli viimeiset hyvästit. Sanoi että ihan hyvä etten häntä mennyt katsomaan, oli kuulemma niin surullista nähdä hänet sellaisessa kunnossa. Viimeksi kun hänet näin (viime vuoden syksyllä taisi olla), hän oli ihan hyvässä kunnossa. Makasi kyllä sängyllään mutta oli hereillä ja juttelimme hänelle. Toimme vaarille suklaatakin❤
Mummoni kertoi vaarilleni viime vuoden loppu puolesta että meille on tulossa vauvakin🤍 Harmi etten päässyt näyttämään vaarilleni lapsenlapsenlastaan😞

Kova ikävä häntä vaikka tosiaan hirveästi en häntä nähnytkään. Vaarini oli entinen alkoholisti mikä vei häneltä kunnon aika nopeasti. Isälläni ei varmastikaan hirveen hyviä muistoja ole isästään, mutta varmasti tämä on hänelle raskasta.
Mummoni ja vaarini erosivat jo kun isäni oli pieni poika mutta edelleen mummo kävi katsomassa vaaria❤
Otan osaa, mutta sentään kävit katsomassa ainakin joskus. Oma äitini kun menehtyi niin vanhimmat sisarenlapseni eivät ehtineet mummoaan moikkaamaan, vanhin kävi viimeksi kesällä ja oli hyvin järkyttynyt missä kunnnossa ennen niin vetreä mummo oli.
Äiti muuten menehtyi silloin, kun en ollut vierellä vaan lähdin Helsinkiin lataamaan akkuja misun kanssa.
 

KäveleväNakki

Mysteeri
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
1,939
Reaktioarvo
1,434
Itsellä taas syöpä vei mummon tuossa hiihtolomalla. Käytiin häntä katsomassa noin puoli vuorokautta ennen hänen poislähtöään. Yleensä en tapaa hätkähtää mistään, ja tällaisia tilanteita on ollut ennenkin, mutta jotenkin hirveä tunne kun tuut sisään sairaalahuoneeseen, ja kuulet että on ihan hiljaista, joka on epätavallista koska mun mummo oli erittäin puhelias ja pirteä ihminen, ja siinä vaiheessa se henkilö on vaan varjo omasta itsestään. Ei jaksa enää puhua, ei liikkua, hengitys on pätkivää, ja ei ole enää varsinaisesti läsnä. Olihan se samalla tosin helpotus, että pääsi pois, koska mummolla oli niin kovia kipuja, ettei kestänyt edes syödä kunnolla. Tulee ikävä.

Välillä myös jopa pappaa tulee ikävä, tai enemmänkin sen juttuja mitä se kerto aina välillä, vaikka ei kovin monen suosikki henkilö ollutkaan käytöksensä takia (oli kuulemma joskus kova alkoholisti), enkä häntä kovin hyvin tuntenut, koska se ei juuri mulle jutellut, vaikka usein mummolassa kävin. Hänen kuolemasta on aikaa jo puolitoista vuotta, ja sanoikin menevänsä ''hiilipuolelle'', mutta tiedä häntä missä nyt lieneekään.

Onneksi mulla on vielä toinen mummo ja pappa elossa.
 
Ylös Pohja