Hakutulokset

Toi on todella surullista. D: Ehkä opin pikkuhiljaa arvostamaan tätä systeemiä, joka mun kohdalle on osunut, kun en kyllä tiedä, miten pärjäisin ilman apua. Tsemppiä sulle. ❤️

En ole itse asiassa kertonut heille näistä ajatuksista kovinkaan paljon tai sen suuremmin kysellyt. Vastaukset ovat kuitenkin usein mun mielestä inhottavan epämääräisiä. Lisäksi tuntuu, ettei mua kuunnella kovinkaan paljon, kun olen kuitenkin joskus ollut todella sairas.

Varoitan, että tekstissä puhutaan syömishäiriöstä. D: Sairastuin syömishäiriöön ja jouduin osastolle viime vuoden toukokuussa. Silloin olin oikeasti huonossa kunnossa (syke matala, paino pudonnut paljon ja niin edelleen), mutta nyt olen saavuttanut normaalipainon, sykkeeni on normaali ja...

Voisin kertoa itsekin, että näin unta, jossa olin raskaana. :') Koitin jo etsiä tuon unen merkityksiä ja samaistuin joihinkin!

Sanoisin, että 2. Moni asia ahdistaa, mikä saa mut myös masentuneeksi. On vaikeaa olla itsensä kanssa ja sietää erilaisia asioita.

Lähetän paljon voimia. ❤️ Jokainen taitaa käsitellä surua omalla tavallaan. Mun mielestä sun ei kuulu tuntea pahaa oloa siitä, ettet sure samalla tavalla kuin muut tai tunnet tässä samalla muitakin tunteita. Mä käsittelin pappani kuolemaa syömishäiriöoireilulla, meinasin nauraa hautajaisissa...

Ymmärrän. D: On surullista, että itkemistä hävetään niin paljon. Se on kuitenkin luonnollinen asia ja yhtälailla tunteen aiheuttama kuin vaikka hymy iloisena. D:

Oho, okei! Saanko kysyä, että miten terapeutti tutkinto toteutuu? Millaista se on?

Et ole ainoa, joka itkee helposti! Esimerkiksi täällä on toinen, joka saattaa itkeä ihan vain siksi, että joku sanoo tiukempaan sävyyn jotain. 😅

Samaistun tähän, sillä en osaa itsekään olla itkemättä siitä huolimatta, että se hävettää paljon. Oon itkenyt bussipysäkillä, koulussa, kadulla ja niin edelleen, mutta ikävintä on, jos joku huomaa. D:

Mä itken useimmiten vain silloin, kun kukaan ei ole näkemässä. Toki muutama romahdus on tullut lääkärin sekä tyttöystävän nähden ja niitä jostain syystä häpeän. Hävettääkö teitä itkeä?

Anteeksi, unohdin näköjään vastata. :c Toivottavasti olet saanut puhuttua ja olosi on helpompi! Uskon, että jos reaktio on huono, jotain on pielessä. Ymmärtäväisyys on mielestäni todella tärkeää. ❤️

Joulukuu! ❤️ Oikein mukavaa joulun odotusta kaikille. :3

Pakko-oireinen häiriö, paniikkihäiriö ja epätyypillinen laihuushäiriö. Tietääkö kukaan muuten, että mitä tarkoitetaan määrittämättömällä masennustilalla?

Mua sitten taas ahdistaa näyttää läheisyyttä julkisesti. Aluksi kädestä pitäminenkin teki tiukkaa ja suutelu oli kuumottavaa. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä ympärillä olevat ajattelee, jos annan suukon tyttöystävälle ennen kuin hyppään bussiin. Onko se edes ok? Tämä varovaisuus ja arkuus...

En millään usko, että olisit huono kaikessa, mutta samaistun tekstiisi ihmisenä, joka itsekin itkee jatkuvasti huonoina aikoina, yliajattelee liikaa ja masentuu, jos joku asia edes tuntuu menevän pieleen. Suosittelen juttelemaan kumppanin kanssa, ehkä se voisi helpottaa. Tsemppiä sinne. ❤️

Pyyhe. :'3

Hei upeaa, jos sun tilanne on parempaan päin! Taitaa olla totta, että pakko tässä on vähintään yrittää luottaa. D:

Hienoa, jos se lopulta helpottaa. ❤️ Samaistun. :D

Niinhän se on. Kiitos. <3 Onneksi itkeminen usein helpottaa? :c Onneksi huonoihin kausiin tulee myös taukoja. Tsemppiä sulle. ❤️