Yleensä olen melkein aina kaikesta mehusta että ''aah miten virkistävää'', mutta tietyissä tapauksissa saatan nirsoilla, jos kyseessä on joku kaupan halvin mehu joka maistuu tiskivedeltä.
Tästä kappaleesta tulee tosi unenomainen olo, niinku melkein kaikista muistakin Drab Majestyn kappaleista, etenkin jos kuuntelee istuessaan bussissa samalla kun se menee pimeällä jossain keskellä ei mitään.
Kummissa aivoissani kehittyi joskus sellainen miete että ''mitä jos kaikki kappaleet olisivatkin ihmisiä? / tai jokaisen kappaleen pohjalta loisi ihmishahmon joka vastaa kappaleen tunnelmaa ja estetiikkaa? ''
Nimittäin jos tämä kappale olisi ihminen, olisin satavarmasti ihastunut siihen.
Kun kerran muutamalla muullakin on tämmösiä täällä ni nyt minäkin teen samanlaisen. Nyt voin kylvää tänne mun kummallista musiikkimakuani sillon ku jaksan.
Yleensä mulla menee hetki rekisteröidä että joku antoi mulle kehun, mut sit oon vaan et "ahaa, jee, kiitos" ja sit oon luultavasti koko loppu päivän et "joku kehu mua tänään!!"
En oo kovin tottunu kehuihin, saan niitä aika harvoin.
Yleensä ku joku kehuu mua tai jotain mun vaatetta tai piirustusta ni jään vaan aina siihen silleen ?????? ja sit yhtäkkiä oon vaa et "ahaa, joo kiitos" :D sit sen jälkeen oon vaa et "mitä mitä, joku kehu mua!"
Itelle kelpais kehut, vaikka en ikinä tiiä miten niihin pitäis reagoida tai vastata. Tykkään vaan siitä ku joku oikeesti pitää tämmöstä peikkoa kivan näkösenä :D
Joo mulla ei nyt ton jälkeen oo ollu mitään ihme oireita, mutta välillä tulee tollasia hulluja kohtauksia. Joskus kävi silleen et sain kunnon paniikkikohtauksen ku olin metsässä kävelemässä joskus talvella ja lyyhistyin johonki puunjuurelle varmaan 10 minuutiks ja olin ihan sekasin.
Eilen illalla mua alko ihan yhtäkkiä heikottaa, lähinnä jalkoja ja mulle on joskus tullu samanlainen tunne aikaisemminkin mutta se on menny yleensä nopeesti ohi. Sit mua alko pikkuhiljaa ahistaa tosi paljon ja yritin piirtää ja kuunnella musiikkia että se tunne menis ohi, mutta aloin vaan...