Hakutulokset

Masennuin ja syömishäiriö alkoi oireilla ylästeella ja jatkui pitkälle lukioon, joten en itsekään koskaan saanut aikaiseksi tehdä tehtäviä kotona saatika pystynyt kunnolla oppimaan tunneilla. Mulla oli pahimmillaan kasiluokan kevättodistuksessa 7 hylättyä arvosanaa, mutta opettajien...

Itsekin olin joskus kauan sitten ennen mielenterveysongelmia. Ihmisviha on päivän sana.

Mun on tosi vaikea olla positiivinen. Oon aina mieltänyt itseni pessimistiksi ja aina kun yritän olla positiivinen, niin se tuntuu ihan supes vieraalta D: toki varmasti jos yrittäisin enemmän, niin siihen tunteeseen lopulta tottuisi.

Kaikki pienet asiat mistä ei edes pitäisi turhautua alkaa vituttaa ja mun hermo on kireällä 24/7. Siis oikeesti, jopa se että mun koira tulee mun viereen makaamaan ärsyttää, vaikka ei ole ennen ärsyttänyt.

Siis ihan omaan kämppään tässä oli tarkoituskin mikäli tää järjestely toteutuu. En todellakaan halua muuttaa kenenkään muun kuin poicciksen kanssa, kun viimeksikin meni kämppiselämä kaverin kanssa päin persettä :D ja helpompi muutenkin koiran kanssa elellä kaksistaan!

Onneksi on koira seuranani ja kumppari voi sitten tulla lomalle ja toisinpäin!

Siis ihan hyvinhän me voitaisiin muuttaa yhdessä, mutta ollaan myös pohdittu tätä vaihtoehtoa. Muuttorumba satojen kilsojen päähän olisi helpompaa jos muutan yksinäni omaan kämppään koiran kanssa ja sitten opintojen päätyttyä takaisin kotiin missä on jo kaikki valmiina. Kuitenkin tarkotus on...

Ja heitin ilmoille ajatuksen, että hän muuttaisi meidän kotipaikkakunnalle takaisin ja minä ja koira koulun perässä kauemmas. Jotenkin mun pään sisässä pieni yksiö jonne ei tarvitse paljoa ylimääräistä roinaa + koira kuulostaa suht helpolta ratkaisulta. Taka-ajatuksena tässä siis se, että se...

:D

Itsekin kävin aikanaan neljään vuoteen ja oli paras päätös ikinä. Matikka oli mulle niin suuri kompastuskivi, että sai sen neljännen vuoden sitten ihan rauhassa käydä niitä kursseja uudestaan mitä en päässyt läpi.

Pitäisi ensin saada niitä töitä :|

Pitäis ehkä opetella tekemään asioita ihan yksinkin, niin saisi jotain sisältöä elämään. On vaan niin vaikeaa lähteä mihinkään yksin. Jos saisin itseni hakemaan kahvilasta erikoiskahvin, niin se olisi jo hyvä alku. Joskus mulla oli tapana kirjoitella kaiken maailman tarinoita joiden päähenkilö...

Mulla on A paperit, niin sillä osaamistasolla ei hirveästi ole halua opiskella lisää muuta kuin pääsykokeisiin :’)

Huh, itselläkin pitäisi alkaa pohtimaan aloja. Kunpa voisi palata ajassa ja käydä lukion uudestaan ja panostaa aineisiin, olis niin paljon enemmän mahdollisuuksia.

”Vaikea” ?

Hakea liitolta päivärahaa. Jospa kevään mittaan löytyisi joku työpaikka niin ei tarvisi kituutella pikkusummilla.

Tsemppiä!!

Hyvä pointti!

Pitäisi käydä vielä äänestämässä tänään tai sunnuntaina. Hmm.