Hakutulokset

Ahaa, joo. Noh, sanoinkin tuossa aloituksessa, että oman lautaseni pinnassa on joitain (karkeampia/mattapintaisia, ei niin kiiltäviä) kohtia, joihin sitä väriä jämähti eikä lähde millään pois. Ei sitä väriä siihen onneksi paljon jäänyt, vain ihan vähän. Olen syönyt siltä lautaselta jo muutaman...

Tässä suosikkejani, ainakin osittain järjestyksessä: Neljä ruusua Viimeinkin Sininen sunnuntai Älä luovuta Meidän maa Nähdäänkö huomenna? Öisellä rannalla Seuraan sua Sähkökitara Luotsivene Muuttolinnut

Mieleni tekisi huutaa, mutta en viitsi tässä hiljaisessa kerrostalossa.

No, sehän on vallan hieno lopputulos!

Ei tuossakaan mitään pahaa ole. :D Itse vain maalailen niin harvoin, että tuntuisi pöhköltä varata pelkästään maalaamiseen jotain lautasta, jota ei siihen käytä melkein koskaan...

Okei, tilannepäivitystä!! Eli siis, olemme ehtineet tavata jo kaksi kertaa aloitusviestini jälkeen. Molemmilla kerroilla olimme hänen kotonaan - katsoimme elokuvia, halailimme sohvalla, juttelimme. Se oli aivan ihanaa. :3 Hyvin harvoin halailen ketään noin pitkiä aikoja kerrallaan, mikä teki...

(Totta puhuen en ole lukenut psykologiaa ollenkaan, mutta kerroin tämän omien kokemusteni pohjalta sekä sen pohjalta, mitä olen ihmisiltä kuullut.)

Osa on oikeasti narsisteja, eli eivät yhtään välitä toisten tunteista - mutta useimmat raivoajat, kuten yllä sanottiin, halunnevat vain purkaa pahaa oloaan toisiin. Ai niin, ja jos kyseessä on vanha henkilö, on hyvä muistaa sekin, että alkava dementia voi aiheuttaa pahan olon pään sisälle...

En uskalla... Olen liian nössö...

Juu... Päädyin siihen tulokseen, että uskallan syödä siltä lautaselta. Tokkopa siitä enää paljoa irtoaa...

Vinkkejä kaivataan... Toivottavasti en kysele tyhmiä. Maalasin akryyliväreillä parisen päivää sitten, ja palettina käytin tavallista ruokalautasta, kun en muutakaan löytänyt. Pestessäni lautasta (Fairylla) en saanutkaan väriä kokonaan pois sen pinnasta, vaan siihen jäi vähän. Lautasen pinnassa...

Viikonloppuna näen ihastukseni... Huih. :o Jännittää. Toivottavasti kaikki menee hyvin...

Kappas!

(En tiedä, kysyitkö tuota vastaustani, mutta kirjoitin sen silti... En tiedä, onko siitä hyötyä, mutta toivottavasti. :''D)

Minä en kestä... :33 Miten joku voi olla noin suloinen?

Hupsista, unohdin teidät. Korjaus: ei ole enää toista varaaniparia.

No, siis, se, että onko ikäero liian suuri, riippuu teidän kummankin iästä - ja myös henkisestä tasosta. Jos olet 18 v ja hän on 28, se voi olla hiukan liian outoa (toki laillista), mutta esim. 25 ja 35 ei ole enää niin paha. Sekin tosiaan vaikuttaa, että kuinka samalla tasolla olette...

(Heti alkuun kerrottakoon, että sori, teillä ei enää ole varaaniparia... :P Ei ole ollut enää aikoihin.) Mutta SITTEN ASIAAN. Olen jo jonkin aikaa viestitellyt erään ihmisen kanssa. Meissä on selvästi hyvin paljon yhteistä, ja keskustelu soljuu kerrassaan erinomaisesti. Yhteisiä puheenaiheita...

Tilasin, useammankin vuoden ajan.