Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Maisie" data-source="post: 10150" data-attributes="member: 189">Ihan sietämätön olo kokoajan, mä nukun huonosti, nään painajaisia joka yö ja heräilen kesken unien eikä se tosiaa oo mulla mitenkää yleistä ollu ennen. Mul on loma, mut tää ei paljoo oo lomalta tuntunu ku stressaan koulujutuista ja kaikesta ja tuntuu vaa et hautaudun kaiken alle. Poikaystäväni on saanu mun ahdistuspurkauksia kuunnella ihan tarpeeks varmaa ja seki on ollu viimeaikoina tosi etäinen, en tiä onko sillä ittellään joku mikä vaivaa, oon koittanu kysel mut se ei kerro. Mun ei-terve mieli vaan kääntää ny kaiken sillai et sil on vaa loppunu kiinnostus mua kohtaan ja kaikki muutki vaa vihaa mua. Tätä just pahentaa se et en rehellisesti pysty näkemää itessäni tällä hetkellä mitään sellasta piirrettä mistä ihmiset tykkäis ja minkä takia ne haluais olla mun kans tekemisis. Oon aivan kamalaa seuraa ku oon täs kunnos. Se täs varmaa pahinta on ku ei omaa päätään pääse pakoon. Kokoajan semmone paine rinnas ja palantunne kurkus ja yleensä oon päässy siitä eroon aina viimeistää seuraavana aamuna mut ei nyt. Aivan hirvee olo ja kokoajan. Toimin hitaasti mut pää toimii sitäki nopeemmi ja ylianalysoin joka ikisen merkin mitä ihmiset antaa mun suuntaan. Mitä mä teen ku en kestä enää?</blockquote>

[QUOTE="Maisie, post: 10150, member: 189"] Ihan sietämätön olo kokoajan, mä nukun huonosti, nään painajaisia joka yö ja heräilen kesken unien eikä se tosiaa oo mulla mitenkää yleistä ollu ennen. Mul on loma, mut tää ei paljoo oo lomalta tuntunu ku stressaan koulujutuista ja kaikesta ja tuntuu vaa et hautaudun kaiken alle. Poikaystäväni on saanu mun ahdistuspurkauksia kuunnella ihan tarpeeks varmaa ja seki on ollu viimeaikoina tosi etäinen, en tiä onko sillä ittellään joku mikä vaivaa, oon koittanu kysel mut se ei kerro. Mun ei-terve mieli vaan kääntää ny kaiken sillai et sil on vaa loppunu kiinnostus mua kohtaan ja kaikki muutki vaa vihaa mua. Tätä just pahentaa se et en rehellisesti pysty näkemää itessäni tällä hetkellä mitään sellasta piirrettä mistä ihmiset tykkäis ja minkä takia ne haluais olla mun kans tekemisis. Oon aivan kamalaa seuraa ku oon täs kunnos. Se täs varmaa pahinta on ku ei omaa päätään pääse pakoon. Kokoajan semmone paine rinnas ja palantunne kurkus ja yleensä oon päässy siitä eroon aina viimeistää seuraavana aamuna mut ei nyt. Aivan hirvee olo ja kokoajan. Toimin hitaasti mut pää toimii sitäki nopeemmi ja ylianalysoin joka ikisen merkin mitä ihmiset antaa mun suuntaan. Mitä mä teen ku en kestä enää? [/QUOTE]

En ole robotti